Entinen pääministeri Esko Aho kommentoi Politiikkaradion haastattelussa nykyisiä puheita 1990-luvun lamasta. Hän kommentoi myös koronakriisiin varautumista kriittisesti.

”Kuulen usein, melkein päivittäin, kuinka sanotaan, että ei tehdä samoja virheitä kuin silloin. Minun tekisi aina mieli kysyä, mikä se virhe oli, tai mitä ne virheet olivat. Koska minusta tuntuu, että aika monella on väärä käsitys siitä ajasta”, Aho sanoo.

”Toivoisin, että jokainen, joka tätä asiaa julkisuudessa käsittelee, ennen kuin sanoo, perehtyisi, mitä todella tapahtui. Ja se on tämä suhde velkaan. Nyt luodaan sellainen mielikuva, että nyt uskalletaan ottaa velkaa, silloin ei uskallettu ottaa velkaa. Nyt otetaan paljon velkaa ja silloin koetettiin vain leikata. Se on todella väärä käsitys. Silloin otettiin velkaa kaikki se, mitä saatiin. Ongelma oli, että sitä ei saatu niin paljon kuin olisi ollut tarvetta ja toiseksi sen korkokustannus oli sietämätön. Nyt ei enää muisteta, että silloin jouduttiin maksamaan melkein kymmenen prosentin korkoa ulkomaisistakin luotoista, joka oli tietysti sietämätöntä, kun ajatellaan, että velanoton määrät olivat sitten kuitenkin suuria”, Aho jatkaa.

Ahon mielestä tämä on paras esimerkki siitä, miten paljon 1990-luvun tapahtumista on unohdettu tai jäänyt huomaamatta.

Esimerkiksi Paavo Arhinmäki (vas) on kirjoittanut leikkauksiin viitaten, ettei 90-luvun laman virheitä pidä toistaa. Myös Emma Kari (vihr) on viitannut 90-luvun leikkauksiin virheenä, jota ei nyt pidä toistaa.

Aho sanoo haastattelussa myös, että koronakriisiin olisi voinut valmistautua paremmin.

”Eihän tämä sitten jälkikäteen ajateltuna lopulta niin kpolauhean suuri yllätys ollut. Oli pääteltävissä, että tämäntyyppinen tautiepidemia voi tulla. Sitä oli ennustettu jo pitkän aikaa ja kyllä siihen olisi voitu varautua jossakin mittakaavassa ja valmistautua paremmin kuin nyt tapahtui.”

”Kun se korona sitten tuli, niin mitkä olivat ensimmäiset reaktiot? ’Ei tämä nyt niin vakavaa ole. Me olemme hyvin valmistautuneet. Me kyllä pystymme tämän torjumaan.’ Tämä oli sekä kansainvälisen terveysjärjestön että Suomen viranomaisten käsitys. Me aliarvioimme sitä riskiä. Ja se on pahinta, mitä voidaan tehdä tulevaisuuden suhteen: aliarvioida riskejä”, Aho sanoo.

LUE MYÖS: