Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt tieteellistä näyttöä voimakkaasta gammapurkauksesta, jonka säteily on osunut myös Maahan 700-luvulla.

Merkkejä voimakkaasta säteilystä on löydetty muun muassa ikivanhoista japanilaisista setripuista. Viime vuonna tutkijaryhmä löysi puista epätavallisen korkeita pitoisuuksia hiilen radioaktiivista isotooppia C-14:a. Ryhmän tutkimusraportti julkaistiin Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -lehdessä.

Etelämantereen jäästä on puolestaan löydetty poikkeuksellisen runsas berylliumin radioaktiivisen beryllium-10-isotoopin esiintymä. Molemmat isotoopit syntyvät voimakkaan säteilyn osuessa yläilmakehän atomeihin. Niiden löytyminen suurina määrinä viittaakin tutkijoiden muaan siihen, että maapalloon on kohdistunut räjähdysmäinen enargiapurkaus.

Puiden vuosirenkaiden ja jääkerrosten analyysin perusteella tutkijat pystyivät ajoittamaan purkauksen vuosiin 774-775.

Säteilyn alkulähteenä on aikaisemmin pidetty esimerkiksi supernovaa, kertoo BBC. Vaihtoehto kuitenkin suljettiin pois, sillä supernovan voisi havaita edelleen kaukoputkella. Jokin aika sitten toinen yhdysvaltalainen tutkijaryhmä väitti BBC:n mukaan säteilyn aiheuttajaksi poikkeuksellisen voimakasta auringonpurkausta.

Tiedeyhteisössä asiasta on BBC:n mukaan kuitenkin erimielisyyttä, sillä auringonpurkauksen ei uskota voineen aiheuttaa yhtä voimakasta isotooppien esiintymää.

Gammasädepurkaukset sen sijaan ovat hyvin voimakkaita, räjähdysmäisiä ja korkeaenergisiä tapahtumia, sanoo gammapurkauksen mahdollisuutta tutkineen ryhmän jäsen, professori Ralph Neuhauser BBC:lle. Gammapurkaukset ovat monisatakertaisesti kirkkaampia kuin supernovat ja jopa miljoona triljoona kertaa kirkkaampia kuin auringon säteily.

Vaikka purkaus näkyykin puissa ja jäässä, 700-luvulla eläneet esi-isämme eivät välttämättä ole huomanneet mitään. BBC:n mukaan tutkijat uskovat, että 3000-12000 valovuoden päässä tapahtuneen purkauksen säteily on osunut Maahan asti, mutta ollut tuskin näkyvää.