Kahdeksansivuinen työntekijän oleskelulupahakemus ja sen liitteiksi passi, kopio passin henkilötietosivusta, selvitys laillisesta oleskelusta valtiossa jossa hakemus jätetään, TEM-lomake 0.54, todistus verojen maksamisesta ja verovelkatodistus, selvitys vakuutusyhtiöiden lakisääteisistä vakuutusmaksuista, selvitys yrityksen henkilöstömäärästä, selvitys työvoiman rekrytoinnista Suomen ja EU/ETA-alueen työmarkkinoilla sekä salmonellatodistus.

Yksi hakemus ja yksitoista todistusta, selvitystä ja kopiota liitteeksi. Tässä lista lomakkeista ja todistuksista, joita työnvälitysyhtiö Barona joutuu toimittamaan, kun se rekrytoi Filippiineiltä kokkeja. Kokit eivät kuulu niin sanotun saatavuusharkinnan piiriin, eli heidän töihinsä ei ensisijaisesti tarvitse etsiä suomalaisia työntekijöitä.

Luparumba kestää tällä hetkellä filippiiniläiskokkien kohdalla noin vuoden, sanoo Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

”Työlupahakemus voidaan jättää vasta helmikuussa, jonka jälkeen alkaa te-toimiston käsittely, joka kestää 6-7 kuukautta, jonka jälkeen odotetaan Migrin päätöstä kaksi kuukautta”, Vanhala-Harmanen sanoo.

Syy miksi työlupahakemuksen voi panna vireille vasta helmikuussa, on että Suomen kunniakonsulaatissa Filippiinien Manilassa ei toistaiseksi voi jättää hakemukseen liitettävää biometrista tunnistetta. Sen vuoksi Barona lennättää hakijat Malesian Kuala-Lumpuriin Suomen suurlähetystöön. Valtavan ruuhkan vuoksi seuraavat vapaat ajat ovat vasta kolmen kuukauden päässä helmikuussa.

”Tilanne on ihan sama vaikka rekrytoisimme ict-osaajia. Kuala Lumpurin lähetystö on niin tukossa”, Vanhala-Harmanen sanoo.

Hän korostaakin, että ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi on jo ilman saatavuusharkintaakin ihan tarpeeksi hankalaa.

”Ruotsissa on palkattu viime vuonna pelkästään 4 000 it-alan asiantuntijaa, kun samaan aikaan kaikkien Suomessa myönnettyjen työlupien lukumäärä oli noin 6 000. Me puhumme aivan eri suuruusluokasta”, Vanhala-Harmanen sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka hallituksessa Vanhala-Harmanenkin istuu, vastaanotti viime viikolla viestintäkonsultti Mikael Jungnerin laatiman raportin Suomen vetovoimatekijöistä. 31 ehdotuksen listalta löytyi tasa-arvon edistämistä, markkinointiviestintää, ilta- ja viikonloppuaukioloaikojen parantamista sekä tarveharkinnasta luopuminen.

Tilaisuudessa Vanhala-Harmanen nousi ylös ja kiitti ehdotusten kuvastavan kyllä ”sellaista Suomea, jossa itsekin haluaisin asua ja jonne haluaisin maksaa veroja”. Sitten hän latasi Jungnerille ”muutaman sanan käytännön elämästä”. Tikunnokkaan Vanhala-Harmanen nosti juuri filippiiniläiskokit ja katsoi, että tärkeintä olisi saada perusasiat kuntoon.

”Vaikka Suomi olisi kuinka vetovoimainen, niin kyllä luulen, että aika moni keksii jotakin muuta tekemistä vuoden aikana”, Vanhala-Harmanen sanoo.

”Jos ei ole työvoiman saatavuusharkintaa, ja silti kestää 8-10 kuukautta, niin onko tarve enää olemassa? Tämä pitäisi saada ihan eri tolalle”, kommentoi puolestaan EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tilaisuuden jälkeen. (Juttu jatkuu tviitin alla)

Sisäministeriön ylijohtaja Jorma Vuorio puuttui keskusteluun Twitterissä huomauttaen, että tällä hetkellä ”yli puolet työntekijän oleskelulupahakemuksista jätetään puutteellisina ja niihin pyydetään täydennyksiä”.

Puutteellinen hakemus on termi, joka nostattaa Baronassa harmaita hiuksia. Yhtiössä katsotaan, että nyt lupia käsittelevät viranomaiset eivät käsittele niitä johdonmukaisesti, vaan kohdemaassa oleva edustusto, maahanmuuttovirasto, sisäministeriö sekä te-toimisto voivat kaikki olla eri mieltä siitä, mitä kaikkia todistuksia hakemuksessa tarvitsee olla.

Esimerkiksi Suomeen yksin tulevalta ja ensimmäistä työlupaa hakevalta on kysytty alkuperäistä avioliittotodistusta ja lasten syntymätietoja, jos hän on mennyt rehellisesti kertomaan olevansa naimisissa ja että hänellä on lapsia.

Baronalle kerrotun toisen tulkinnan mukaan alkuperäistodistuksia ”ei tietenkään” tarvita, koska vaimo ja lapset eivät ole tulossa työntekijän mukana. Niitä tarkastellaan erikseen omilla lomakkeilla sitten, jos Suomessa oleskeleva työntekijä hakee perheenyhdistämistä.

Uudenmaan te-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kertoo, että työlupaprosessia on tarkasteltu koko syksy. Samassa yhteydessä on muotoiltu uutta prosessia, jota nyt aletaan toteuttaa.

”Kovat tavoitteet: Jono lyhennetään 8 kk:sta 2 viikkoon. Puutteellisten hakemusten (nyt 70%) määrä painetaan 0 %:iin. Jo nyt jono lyhentynyt vajaalla 3 kk:lla. Oikealla tiellä ollaan!”, Ukkonen tviittaa.

Baronan Vanhala-Harmanen vaatii kuitenkin enemmän. Hänen mukaansa prosessi on yksi esimerkki ”tehottomasta etukäteisvalvonnasta”, jonka hän mieluusti lakkauttaisi kokonaan.

”Meillä kaikkia muitakin työsuhteiden ehtoja valvotaan jälkikäteen aveissa [aluehallintovirastoissa]. Työlupa kuitenkin annetaan vain vuodeksi ensin. Palkkakuiteista pystyisi valvomaan tilannetta jälkikäteen”, Vanhala-Harmanen toteaa.

”Mutta totta kai pitää tietää, ketä tänne tulee ja tarkastaa, että henkilö on se, kuka hän väittää olevansa. Samoin pitää tarkastaa, että työn tarjoava yritys on oikeasti olemassa”, hän täsmentää.

EK:n Häkämies kertoo, että työantajaleiri haluaisi seuraavan hallituksen ohjelmaan kohdan, että nykyisin sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla oleva lupaprosessi olisi jatkossa vain yhden ministeriön alla.

”Me esitämmekin tulevissa hallitusohjelmatavoitteissa, että tämä pitäisi keskittää työ- ja elinkeinoministeriölle. Nythän tätä prosessia on jaettu ja on työlupaa ja oleskelulupaa. Pitäisi olla yksi prosessi”, Häkämies sanoo.

Palvelualojen ammattiliitto PAM vahvistaa, että ravintola-alalla on selvä työvoimapula ja kysyntää on sekä kokeille että suurtalouskeittiön työntekijöille. Taustasyy sille, että ala ei houkuttele työvoimaa, on kuitenkin PAMin mukaan matala palkkataso. LUE TARKEMMIN: PAM: Filippiiniläiskokkeja todella tarvitaan Suomeen – mutta taustalla vaikuttaa 1798€/kk