Törkeänkään rikoksen tekeminen Suomessa ei keskeytä turvapaikkaprosessia tai peruuta turvapaikkaa, jos turvapaikalle on perusteet, muistuttaa Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotteessaan.

Migri vastaa tiedotteessaan Turun joukkopuukotuksen nostamiin kysymyksiin siitä, kuinka rikos vaikuttaa turvapaikkaprosessiin. Kuten yllä todetaan, Suomessa tehty rikos ei vaikuta prosessiin silloin, kun perusteet turvapaikalle ovat olemassa.

– Jos turvapaikanhakijalla on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisstatukseen, sitä ei voida jättää myöntämättä edes törkeän Suomessa tehdyn rikoksen takia. Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin, Migri kertoo.

– Jos rikoksiin syyllistyneellä turvapaikanhakijalla ei ole perusteita nimenomaan turvapaikkaan eli pakolaisasemaan ja hän voi palata turvallisesti kotimaahansa, hänelle tehdään kielteinen päätös, johon sisältyy käännyttäminen.

Laki on tiukempi, jos rikos on tapahtunut jo ulkomailla ennen Suomeen tuloa. Ulkomaalaislaki sanoo, että turvapaikkahakemus hylätään automaattisesti, jos on ”perusteltu syy epäillä tai hakija on varmasti syyllistynyt ennen Suomeen saapumista rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmiskuntaa vastaan”. Samoin jos turvapaikanhakija on syyllistynyt Suomen ulkopuolella törkeään rikokseen, joka ei ole poliittinen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaiseen tekoon. Myös oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella voidaan jättää myöntämättä rikokseen syyllistyneelle.

Rikollinen karkotetaan aina kun mahdollista, mutta...

Jos turvapaikanhakija syyllistyy Suomessa rikokseen, rikoksen tutkinnasta vastaa poliisi ja rankaisemisesta oikeuslaitos.

– Jos tekijä on turvapaikanhakija, jonka hakemuksen käsittely on vielä kesken, tutkitaan rikosasia ja turvapaikkahakemus erikseen. Jos kyseessä on henkirikos, turvapaikkahakemus käsitellään nopeutetusti, Migri kertoo.

Tiedotteen mukaan ”Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen rikoksiin syyllistyneille aina, kun laki sen sallii”.

– Jos oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakeva ei saa lupaa, kielteiseen päätökseen sisältyy käännyttäminen. Jos hakija on prosessin aikana syyllistynyt rikokseen, tämä huomioidaan käännyttämispäätöksessä ja maahantulokiellossa. Maahantulokiellon pituus riippuu rikoksen vakavuudesta, Migri kertoo.

– Maastopoistamistapauksissa suoritetaan aina oikeudellinen kokonaisharkinta. Henkilön siteet Suomeen, mm. oleskeluaika, perhe, työ tai opiskelu otetaan huomioon kun päätös mahdollisesta maastapoistamisesta tehdään.

Tämän jälkeen Migrin tiedote sisältää merkittävän mutta-lausekkeen:

– Vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei kuitenkaan voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä niin kutsuttu palautuskielto, jota Maahanmuuttovirasto noudattaa aina, perustuu Suomen perustuslakiin, ulkomaalaislakiin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen, Migri kertoo.

Vaikka turvapaikanhakija ei Suomessa tehdyn rikoksen vuoksi joutuisi poistumaan Suomesta, hän joutuu kärsimään mahdollisen rangaistuksen tehdystä rikoksesta Suomessa. Pakolaisasemaan liittyy perheenyhdistämisoikeus, mutta vankilassa olevan perheenjäsenille ei myönnetä oleskelulupia. Ja vankeustuomion jälkeen karkottaminen voi olla mahdollista, jos pakolaisaseman saamiseen vaikuttaneet olosuhteet ovat muuttuneet niin, että henkilöllä ei ole enää perusteita saada Suomesta turvapaikkaa, Migri lisää.

Pakolaisasema voidaan peruuttaa, jos myöhemmin ilmenee, että turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ei olisi tullut myöntää, koska hakija on tehnyt tai voidaan perutellusti epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumistaan Suomeen tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.

Dublin-järjestelmä: Miksi epäiltyä ei käännytetty Saksaan?

Aiemmin tällä viikolla Migri tiedotti Turun iskuun liittyen Dublin-järjestelmän toiminnasta. Turun pääepäilty oli ennen Suomeen tuloaan oleskellut Saksassa, mutta hänen turvapaikkahakemuksensa käsiteltiin silti Suomessa.

Dublin III -asetuksen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa vain yksi EU-valtio. Vaikka henkilö hakisi turvapaikkaa Suomesta, toinen EU-valtio on vastuussa sen käsittelystä, jos ”hakijalla on perhesiteitä, oleskelulupa tai viisumi kyseisessä jäsenvaltiossa” tai jos ”hakijan sormenjäljet on rekisteröity Eurodac-sormenjälkitietokantaan luvattoman jäsenvaltioiden ulkorajan ylittämisen yhteydessä tai hänen hakiessaan turvapaikkaa kyseisestä maasta”. Turun pääepäillyn tapauksessa tätä rekisteröintiä ei kuitenkaan Saksassa ollut tehty.

– Vuoden 2015 poikkeuksellisen ruuhkautuneessa tilanteessa kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole kyenneet hakijoiden välittömään rekisteröimiseen. Jos hakijasta ei ole kansainvälisissä järjestelmissä tietoja, ei Suomella välttämättä ole perusteita esittää toisille jäsenvaltioille pyyntöä ottaa hakemus käsittelyyn ja käännyttää hakijaa Dublin-asetuksen nojalla, Migri kertoi tiistaina.

– Esimerkiksi tieto siitä, että henkilö on käynyt toisessa valtiossa tai kulkenut toisen valtion kautta, ei yksin riitä. Laiton oleskelu maassa on voitava todistaa, ja kyse on oltava yli viiden kuukauden oleskelusta. Jos perusteita käännyttämiselle Dublin-asetuksen nojalla ei ilmene, on Suomi vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.