Euroopan keskuspankin EKP:n ensi torstain korkokokoukseen kohdistuu poikkeuksellisen suuri mielenkiinto. Nordean päästrategin Jan von Gerichin mukaan myös Suomen kannattaa olla varuillaan.

EKP:lta odotetaan torstaina päätöstä velkakirjaosto-ohjelman alasajosta.

–Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että netto-ostot lopetetaan askelittain vuoden loppuun mennessä.

Kokonaan ostot eivät lopu vielä tämän vuoden jälkeenkään, sillä EKP aikoo jälleensijoittaa erääntyvien velkakirjojen takaisinmaksut vielä pitkään. Nettomääräisesti EKP ei kuitenkaan enää ostaisi uusia velkakirjoja enää tämän vuoden jälkeen, von Gerich kommentoi blogissaan.

Velkakirjaostojen lopettaminen muun muassa tukee korkojen nousua ja korkoerojen leventymistä.

–Suomikaan ei ole suojassa. EKP omistaa lähes neljänneksen Suomen julkisen sektorin velasta, mikä on kärkipäässä euromaiden joukossa. Toisaalta Suomen valtionlainojen korot eivät ole laskeneet osto-ohjelman aikana poikkeuksellisen paljon, joten kääntäen korot tuskin nousevatkaan muita maita nopeammin. Joka tapauksessa Suomenkin pitää löytää jälleen uusia ostajia valtionvelalleen, von Gerich toteaa.

Hän huomauttaa, että Suomen herkkyys kasvaa entisestään, kun EKP siirtyy velkakirjaostojen alasajosta koronnostoihin.

–Suomessa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus asuntolainoissa on euroalueen kärjessä, joten korkojen nousu lyö Suomessa läpi muita maita nopeammin. Lisäksi Suomen herkkyyttä lisää talouden avoimuus: euroalueen kasvunäkymien heikentyminen esimerkiksi Italiasta johtuvan epävarmuuden takia löisi Suomeen kovaa vientisektorin kautta, von Gerich varoittaa.

EKP:n odotetaan siirtyvän koronnostoihin hitaasti, käytännössä jossakin vaiheessa ensi vuoden aikana. Markkinoiden odotukset nostanevat kuitenkin euribor-korkoja aikaisemmin. Suomessa yleisimmin käytetty asuntolainojen viitekorko on 12 kuukauden euribor.

–Asuntolainojen korkomuutosten kannalta on olennaista, että ne ovat pääosin sidottu 12 kuukauden euriborin kehitykseen. Lyhyiden markkinakorkojen arvioidaan nousevan vasta reilun vuoden kuluttua, mutta 12 kuukauden euribor alkanee nousta jo aiemmin. Tällä hetkellä se on noin -0,2 prosenttia, joten vielä 100 korkopisteen nousun jälkeenkin viitekorko on alle yhden prosentin, eläkkeellä oleva Suomen Pankin ekonomisti Pentti Forsman totesi kolumnissaan aikaisemmin tiistaina.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on aikaisemmin linjannut, ettei keskuspankki siirry koronnostoihin ennen kuin velkakirjojen osto-ohjelma on ajettu alas.

Bloombergin kokoaman ennusteen mukaan ekonomistit odottavat, että EKP nostaa talletuskorkoaan ensi vuoden toisella neljänneksellä eli huhti-kesäkuussa ja muita ohjauskorkoja kolmannella vuosineljänneksellä eli heinä-syyskuussa. Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann ja Ranskan keskuspankin pääjohtaja Francois Villeroy de Galhau ovat kommentoineet ennusteen olevan realistinen.

–Ennätyskevyen rahapolitiikan aika alkaa olla ohi myös euroalueella. Vaikka muutokset ovat näillä näkymin hyvin hitaita, vieroitusoireilta ei voida välttyä. Euroalueen kriisiherkkyys lisääntyy jälleen, Jan von Gerich kommentoi.

Lue myös:

Suomen Pankki varoittaa: Kotitalouksien velka voi luoda noidankehän

Erkki Liikaselta neuvo suomalaisille Ylellä: ”Pitää ottaa huomioon se, että korot tulevat nousemaan”

”Ensi vuonna asuntovelallinen maksaa jo vähän korkoakin” – Ekonomisti laski, mitä 200 000 €:n lainan korolle tapahtuu