Kuva: Lauri Olander

Sanna Marinista, 34, on tulossa Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri. Historiallinen valinta vaatii vielä eduskunnan lopullisen sinetin, mutta se lienee ensi tiistaina läpihuutojuttu, koska Antti Rinteen hallituksen jäljille syntyvän uusvanhan viiden puolueen hallituksen taakse on tulossa 117 kansanedustajaa.

Ennen Marinia nuorimpana pääministerin tehtäviin oli ryhtynyt keskustan Esko Aho (kesk), joka oli 36-vuotias ottaessaan tämän äärimmäisen vastuullisen tehtävän vastaan vuonna 1991.

Tamperelainen hallintotieteiden maisteri voitti sdp:n puoluevaltuuston äänestyksessä niukasti kilpakumppaninsa Antti Lindtmanin ja nimettiin pääministeriehdokkaaksi. Luvut 32–29 olivat muutamien demareiden käsityksen mukaan juuri ennen kokousta toisin päin, joten on mahdollista, että jollain vielä pää kääntyi äänestyssalissa.

Marin oli muutaman päivän kisan alkuvaiheessa heti voittajasuosikki, mutta kokouslähteiden mukaan peli kiristyi aivan viime metreille ja Lindtman olisi mennyt siis jopa ohi. Puhelinrumba maakuntien edustajiin päin oli molempien joukoista massiivista, koska pääasiassa vähemmän tunnetut demaripäättäjät olivat aivan ennennäkemättömässä paikassa valitsemassa Suomelle pääministeriä.

Vähän vastaavan tapainen puolueen sisäinen päätös uudesta pääministeristä nähtiin vuonna 2003, kun keskustan pieni muutaman hengen klikki päätti, että eroamaan joutuneen Anneli Jäätteenmäen seuraajaksi laitetaan silloinen varapuheenjohtaja Matti Vanhanen, silloinen puolustusministeri. Siihen nähden tämän päivän päätös oli vähän kansanvaltaisempi.

Nytkin pääministeriksi nousee varapuheenjohtaja ja istuvan hallituksen ministeri, eli sillä tavalla ikään kuin luonnollisin vaihtoehto. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan voitto olisi ollut keikaus puolueessa, jonka johdossa esimerkiksi varapuheenjohtaja Ville Skinnari oli avoimesti Marinin valinnan kannalla.

Puheenjohtaja Antti Rinteen rooli hänen seuraajansa valinnassa ei ollut ulospäin näkyvä. Lopputuloksesta hän sanoi tänään, ettei ollut yllättynyt. Siitä ei kuitenkaan ehkä kannata vetää liikaa johtopäätöksiä.

Ennen illan kokousta käytävillä korostettiin, että Pikkuparlamentin kokoushuoneessa pidetyllä puheellakin on merkitystä. Jos oli, oli Marinin viesti oli perinteisemmin vasemmistolainen jo lähtien siitä, että puheeseen oli kirjoitettu laskujeni mukaan kahdeksan kertaa sana toverit.

Marin pyrki vetoamaan myös tunteisiin kertomalla omasta taustastaan vähävaraisessa perheessä kasvaneen lapsena ja korosti hyvinvointivaltion merkitystä.

Lindtman kertoi puheessaan myös tunteikkaasti eroperheestään ja lähiötaustastaan. Hän yltyi kehumaan selväsanaisesti Jutta Urpilaisen tarmokkuutta ja Paavo Lipposen sateenkaarihallituksen töiden tuloksia, ja ojenteli jo kättä työnantajiin päin. Yritysten elinkelpoisuudesta ja menestyksestä oli hänen mukaansa syytä olla kiinnostunut.

Se saattoi olla Lindtmanin virhe, joka vei toveripuheeseen paremmin tottuneen puolueväen ratkaisevat äänet. Tätä pohdittiin kokouksen jälkeen myös käytävillä.

Niin tai näin, eduskunnan oikeistolaiselle oppositiolle Marinin valinta tarjoaa selkeämmän vastakkainasettelun paikan kuin Lindtmanin valinta olisi tarjonnut.

Sdp ei lähtenyt tarjoamaan Antti Rinnettä uuteen hallitukseen, vaan tekee hänestä eduskunnan varapuhemiehen. Nykyisin tehtävää hoitava Tuula Haatainen on siirtymässä työministeriksi, jolta paikalta Timo Harakka siirtyy Marinin paikalle liikenne- ja viestintäministeriksi.

Omistajaohjausministerin tuuliset tehtävät ottaa vastaan eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Sirpa Paatero, joka ehti jo erota Rinteen hallituksesta, jatkaisi Marinin hallituksessa kuntaministerinä. Tämä viimeisin on päivän suurin nimiyllätys.