Yhdysvaltain tapahtumat puhuttavat Suomessa.

Yhdysvalloissa tummaihoisen George Floydin surman jälkeen käynnistyneet mielenosoitukset ovat kärjistyneet mellakoiksi, ja presidentti Donald Trump uhkasi jo lähettävänsä armeijan lopettamaan mellakat.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Trump ”haluaa näyttää dominoivaa voimaa kotimaassa”.

”Laki/järjestys-linja näyttää johtavan Yhdysvaltojen aseellisen voiman näyttämiseen kaduilla. Tähän presidentillä laillinen oikeus, joissain tapauksissa myös ilman osavaltioiden tahtoa. Teon poliittista mielekkyyttä voi miettiä”, Aaltola tviittaa.

Turun yliopiston John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen korosti Ylen Ykkösaamussa tänään, että tilanne ei ole syntynyt tyhjästä, vaan kyseessä on kuluvan aikakauden sukupolvikokemus. Heiskanen näkee tilanteessa yhdysvaltalaisen itseymmärryksen murroksen, joka horjuttaa yhteiskuntajärjestelmää. Se, millaisen viestin presidentti Trump antaa, on Heiskasen mukaan ”täysin keskeistä”, mutta kysymys on silti vuosisatoja vanha.

”Tätä ei voi raja yhteen presidenttiyteen, koska ongelma on niin syvällä rakenteissa”, Heiskanen sanoi Ykkösaamussa.

Lain porsaanreiät mahdollistavat Heiskasen mukaan sen, että virkavalta ei joudu vastuuseen väärinkäytöksistä. Käynnissä on nyt kansalaiskeskustelu rakenteellisesta rasismista Yhdysvalloissa. Heiskanen huomauttaa, että Yhdysvalloissa mustat saavat erilaisia tuomioita valkoisiin verrattuna.

Heiskanen ei osannut odottaa näin rajuja yhteenottoja. Nyt hän toivoo, ettei tulisi ”mitään hirveän traagista” käännekohtaa, jossa tilanne eskaloituisi vielä huomattavasti pahemmaksi.

Ministerit Andersson ja Ohisalo viittaavat Suomeen

Yhdysvaltain tilannetta kommentoivat myös muun muassa hallituspuolueiden puheenjohtajat Li Andersson vasemmistoliitosta ja Maria Ohisalo vihreistä.

Ohisalo katsoo, että laajojen protestien taustalla on Yhdysvaltojen raju yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja mustan väestön kokema poliisiväkivalta.

”Yhdysvaltojen poliisissa esiintyy rakenteellista rasismia, joka näkyy erityisesti nuorten mustien miesten kuolemissa poliisin toimesta. Tyytymättömyys ja epäluottamus poliisin toimintaan on Yhdysvaltojen vähemmistöjen piirissä laajaa”, Ohisalo tviittaa.

”Meidän etuoikeutetussa asemassa olevien voi olla vaikea hahmottaa, kuinka epäreilu tilanne on vähemmistöihin kuuluville. Heidän yhteiskunnalliselle epäluottamukselleen on hyvät perusteet. Meidän etuoikeutettujen tulee astua ulos katsomosta ja purettava rasistisia rakenteita.”

Sisäministeri Ohisalo huomauttaa, ettei rasismia tapahdu "vain tuolla jossain”, vaan myös Suomessa on tehtävä tietoista ja rakenteellista työtä sen kitkemiseksi.

"George Floydin kuolema, muut poliisiväkivallan uhrit sekä rakenteellinen rasismi Yhdysvalloissa kylmäävät minua poliisin toiminnasta vastaavana sisäministerinä aivan erityisesti. Myös yhdysvaltalaisten poliisien kova voimankäyttö median edustajia kohtaan on hätkähdyttävää”, sisäministeri tviittaa.

”Suomessa pyrimme siihen, että kaikki ihmisryhmät voivat luottaa viranomaisiin. Luottamus poliisiin on Suomessa keskimäärin korkealla tasolla. Meidän on varmistettava, että se on sitä jokaisessa väestöryhmässä.”

Tulevassa sisäministeriön sisäisen turvallisuuden selonteossa nostetaan Ohisalon mukaan erityisesti esille haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kokemukset. Hän muistuttaa, että syrjäytyminen ja ihmisten kokema turvattomuuden ja osattomuuden tunne ovat merkittävimpiä sisäisen turvallisuuden uhkia.

”Toivon myös, että poliisiksi hakeutuisi mahdollisimman monipuolisesti eri taustoista tulevia suomalaisia. Se osaltaan lisää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Tähän myös Poliisiammattikorkeakoulu pyrkii. Poliisin on oltava palvelemansa yhteiskunnan näköinen.”

”Koko hallitus on sitoutunut siihen, että torjumme rasismia ja syrjintää kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja laadimme rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Tälle työlle tulee laatia kunnianhimoiset tavoitteet ja resurssit.”

Opetusministeri Andersson huomauttaa, että institutionaalinen rasismi näkyy Yhdysvalloissa kaikessa. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on nyt liikaa ihmisiä ja yhteisöjä, joiden tulevaisuuden toiveet on toistuvasti riistetty ja joiden toivo paremmasta on mennyt.

”Ihonväri ja luokka-asema määrittävät todennäköisyyden joutua vankilaan, saada koronatartunta, elää köyhänä – tai joutua poliisin tappamaksi. Nämä laajat protestit tapahtuvat aikana, jolloin Yhdysvalloissa on historiallisen suuri määrä työttömiä, yli satatuhatta uhria vaatinut koronaepidemia ja poikkeuksellisen eriarvoistunut luokkayhteiskunta”, Andersson kirjoittaa Facebookissa.

Andersson muistuttaa, että Suomenkin historia on täynnä ”häpeällisiä esimerkkejä muun muassa romanien ja saamelaisten kohtelusta, ja tämä historia näkyy yhä nykypäivän rakenteellisena syrjintänä”.

”Rodullistetut ja maahanmuuttajataustaiset ovat edelleen selkeästi aliedustettuna suomalaisessa julkisuudessa, päätöksenteossa, elinkeinoelämässä ja viihteessä. Rasismi, jota liian monet arjessaan Suomessa kohtaavat, ei vieläkään ole asia, jonka esimerkiksi kaikki poliitikot ottaisivat riittävän vakavasti. Rasismin määrää ei pidä verrata. Kaikki rasismi on tuomittavaa”, Andersson toteaa.