Yleisestä pelottelusta ja katastrofien maalailusta huolimatta Donald Trump tulisi todennäköisesti olemaan melko tavanomainen republikaanipresidentti – ja mahdollisesti toimintakykyisempi Yhdysvaltain johtaja kuin demokraattien ehdokas Hillary Clinton. Näin uskoo Amerikan konservatiiviseen puoleen perehtynyt tutkija, Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila Uuden Suomen haastattelussa.

Ruotsilan arvio perustuu Trumpin aiempiin näyttöihin eli tämän uraan bisneksessä. Ruotsilan mukaansa olennaista on, ettei johtopäätöksiä tehdä vaalipuheiden perusteella, vaan sen, miten Trump on toiminut pääurallaan.

– Hänellä on koko ajan ollut [liike-elämässä] se periaate, kuten aiemmilla republikaanipresidenteilläkin, että valitaan kunkin alueen asiantuntijat, annetaan heille hyvin yleiset ohjeistukset, ja he laativat sitten tarkat suunnitelmat. Tällä tavalla Trump on toiminut liike-elämässä. Miksi oletettaisiin, että hän ei toimisi presidenttinä samalla tavalla? Ruotsila kysyy.

Tämä ei tarkoita sitä, että Ruotsila uskoisi Trumpin tyystin unohtavan vaalikampanjansa aiheet, mikäli tulisi valituksi.

– Uskon, että hän yrittää suurinta osaa niistä lupauksista tavalla tai toisella toteuttaa, mutta esimerkiksi tässä muuriasiassa [Meksikon rajalle] täytyy huomioida, että vaalipuheet ovat yksi asia, ja varsinaiset viralliset ohjelmat paljon maltillisempia. Yksityiskohdat ovat erilaisia vaaliohjelmissa, Ruotsila sanoo.

– Kyllä hän varmaan jonkinlaista muuria yrittäisi rakentaa, mutta se muuri on jo olemassa osassa rajaa. Ei se ole niin ihmeellinen asia – Obamakin on kannattanut muuria.

Trumpin bisnesmenneisyyden lisäksi Ruotsila näkee pari seikkaa, jotka vaimentaisivat peloteltuja Trumpin katastrofivaikutuksia. Ensinnäkin Trumpin uudet isot suuntaviivat kulkisivat saman republikaanikoneiston ja suurimmaksi osaksi samojen asiantuntijoiden läpi kuin aiempienkin republikaanipresidenttien linjaukset, Ruotsila toteaa.

– Ei muuta ole tarjolla, vaikka jotkut teekutsuliikkeiden edustajat voisivatkin päästä mukaan. Mutta käytännön toimet tulisivat todennäköisesti olemaan paljon tavanomaisempia [kuin odotetaan], koska myös toteuttajat ovat tavanomaisempia.

Ruotsila huomauttaa, että Trump puhuu jatkuvasti eliittiä ja ”establishmentia” eli yhteiskunnan koneistoa vastaan, mutta ei todellisuudessa pystyisi toimimaan ilman ”republikaani-establishmentin” asiantuntijoita. Presidentin henkilökohtainen käytös ja toimintatavat voisivat poiketa edeltäjistä, mutta politiikan sisältö ei välttämättä niinkään.

Toinen Trump-vaikutusta hillitsevä seikka on yksinkertaisesti se, ettei Yhdysvaltain presidenttikään – maailman kenties vaikutusvaltaisin ihminen – ole yksinvaltias.

– Ei presidentti pysty yksin tekemään paljon mitään. Ulkopolitiikassa toiminta-ala on laaja, mutta sisäpolitiikassa suppeampi, Ruotsila kuvaa.

Vaalipäivän vähemmän puhuttu puoli

Presidentin vallan kannalta erittäin merkittävä seikka on Yhdysvaltain vaalipäivän vähemmän puhuttu puoli: kongressivaalit eli republikaanien ja demokraattien taistelu valta-asemasta kongressissa. Presidentinvaalien yhteydessä täytetään myös edustajainhuoneen kaikki paikat sekä kolmannes senaatin senaattorinpalleista.

– Jos kongressin molemmat kamarit [edustajainhuone ja senaatti] säilyvät republikaaneilla – tai kuten nyt näyttää, ainakin toinen – se vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä presidentti voi tehdä, Ruotsila sanoo.

Lait täytyy Yhdysvalloissa hyväksyttää molemmissa kongressin kamareissa, ja Barack Obaman kauden uudistuksia on jumittanut republikaanienemmistöinen kongressi. Tulevalla kaudella tullaan näkemään suuria muutoksia, jos joko Trump valitaan ja republikaanit pitävät kongressin hallussaan, tai jos Clinton valitaan ja demokraatit onnistuvat voittamaan kongressin itselleen.

Tällä hetkellä näyttää todennäköisimmältä, että republikaanit pitävät ainakin edustajainhuoneen omanaan – hyvin mahdollisesti myös senaatin.

Ruotsila ennustaa tulevista vuosista hyvin vaikeita, jos tilanne jatkuu niin, että kongressin molemmat kamarit ovat yhdellä puolueella, ja Valkoinen talo toisen puolueen hallussa. Hän uskoo, että tällaisessa jaetun vallan tilanteessa Trump olisi Clintonia parempi – toimintakykyisempi – vaihtoehto.

– Ehdottomasti, Ruotsila sanoo.

– Jos oikeasti halutaan, että Yhdysvallat johtaa maailmassa tai saa suuria sisäisiä ongelmia ratkaistuksi, niin Trump on se parempi vaihtoehto. Hänellä olisi tarve todistaa, että hän pystyy jotain tekemään.

Ruotsila arvioi, että Trump olisi kykeneväisempi tekemään kompromisseja, koska tulee politiikan ulkopuolelta eikä toimi ideologiselta pohjalta.

– Hillary Clintoniin liittyy niin syviä ennakkoluuloja republikaanien puolella – ja puolet amerikkalaisista on niin syvästi epäileväisiä hänen suhteensa – että hänen kanssaan republikaanien enemmistö ei tee yhteistyötä. Vanha eliitti kyllä tekisi, mutta ne jotka nyt tulevat valituiksi, ovat paljon konservatiivisempia kuin se vanha eliitti, Ruotsila sanoo.

– Trump tulee liike-elämästä ja on pragmatisti. Hillary Clintonilla on ideologinen ohjelma, mitä hän haluaa toteuttaa, ja sellaista ei Trumpilla oikeasti ole. Trump vain sanoo näitä asioita, jotta saa kannatusta.

Clinton-vihan syvyys jää ymmärtämättä

Trump-pelottelua on Ruotsilan mukaan esiintynyt erityisesti Euroopassa, joskin myös vastaehdokas Clintonin vaalimainoksissa ”ydinpommit räjähtelevät” kun pelotellaan Trumpin voitolla. Eurooppalainen Trump-kauhu johtuu Ruotsilan mukaan siitä, että Yhdysvaltain konservatiivista perusluonnetta ei täällä ymmärretä. Myös Clinton-vihan syvyys jää ymmärtämättä.

– Hillary Clinton on 70-luvulta lähtien ollut oikeastaan joka päivä uutisissa ja aina assosioitunut sellaisiin aatteisiin ja liikkeisiin, joita konservatiivinen puoli ei voi hyväksyä. Hän on tavallaan symboli kaikelle sille, mitä konservatiivit ja republikaanit ovat aina vastustaneet. Hän aloittikin uransa Richard Nixonin valtakunnanoikeudenkäynnin yhtenä syyttäjänä. Sitä ei unohdeta, vaikka Nixon ei kovin suosittu ollut konservatiivien parissa, Ruotsila kertoo.

Tämän pitkäikäisen vihan ja ennakkoluulojen takia Clintonin toiminta presidenttinä tulee Ruotsilan arvion mukaan olemaan lähes mahdotonta, jos vastassa on republikaanienemmistöinen kongressi. Republikaanit tulevat olemaan häntä vastaan kaikessa.

Ruotsila arvioi äskettäin Ylen A-talkissa, että jos republikaanit pitävät kongressin molemmat osat vallassaan, ”Clinton ei pysty tekemään yhtään mitään”.

– Jos Trumpilla ei olisi näitä henkilökohtaisia moraaliongelmiaan, hänen voittonsa olisi aika varma. Mutta koska hänellä on ongelmansa, tilanne on paljon monimutkaisempi, Ruotsila sanoo Uudelle Suomelle.

Trumpin ja Clintonin tilanne näyttää aivan vaalien alla tehtyjen mittausten mukaan hyvin tasaiselta. Tuloksen ennustaminen on hyvin hankalaa, sillä esimerkiksi eri kansanryhmien äänestysaktiivisuudet näyttävät liikkuvan eri suuntiin. Vaalijärjestelmä sen sijaan asettaa demokraattien Clintonin suotuisampaan asemaan, Ruotsila sanoo.

Markku Ruotsila on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa sekä Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistolla.

Yhdysvallat äänestää presidentistä tänään 8. marraskuuta. Tuloksen odotetaan olevan selvillä Suomen aikaa huomenna keskiviikkona 9. marraskuuta.

Lue kaikki US:n uutiset USA:n presidentinvaaleista tästä!