Suomi kuuluu pohjoisatlanttisen vapaakauppasopimuksen TTIP:n riskimaihin. Sopimuksen hyötyjiä olisi esimerkiksi Saksa, joka on kyennyt edistämään viime vuosina reippaasti kilpailukykyään.

Tampereen yliopiston väitöstutkija Marko Juutinen käsittelee ajatuspaja Liberan blogissa käynnissä olevia neuvotteluita vapaakauppasopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Juutisen mukaan TTIP:n vaikutusten arviointi Euroopan talouteen on hyvin hankalaa nykyisten tutkimusten valossa.

Euroopan unionia neuvotteluissa edustaa komissio, joka uskoo sopimuksen lisäävän unionin jäsenmaissa kasvua ja auttavan työllisyyttä. Juutinen kuitenkin arvioi, että komission tilaamien vaikutusselvitysten perusteella vapaakauppasopimus ei välttämättä ole kovin edullinen Euroopalle.

- Vapaakaupparyhmän ongelma näyttäisi olevan, että kasvuvaikutuksiin uskotaan liian vahvasti ilman vankkaa tutkimuksellista perustaa. Euroopan komission tilamaan ja siteeraaman tutkimuksen mukaan kasvua olisi vähän ja työpaikkoja ei lainkaan, Juutinen kirjoittaa blogissa.

- Lisäksi malli on epäluotettava. Se tarkastelee EU:ta yhtenäisenä talousalueena, eikä huomioi jäsenmaiden välisiä eroja kilpailukyvyssä. EU ei ole yhtenäinen talousalue.

Yksi merkittäviä hyötyjiä sopimuksesta olisi Juutisen arvion mukaan Saksa, jonka suhteellinen kilpailukyky perustuu kustannustehokkuuteen.

- Suomella ja monella muulla EU-maalla ei ole samaa etua puolellaan. Siksi TTIP-sopimuksen odotetut hyödyt todennäköisesti tulevat eri tavalla eri EU-maihin, ja joissakin maissa haitat voivat olla hyötyjä suuremmat. Suomi on yksi näistä riskiryhmän maista, Juutinen kirjoittaa.

Komission käyttämän arvion mukaan TTIP toisi Eurooppaan parhaimmillaan noin 0,5 prosentin talouskasvun vuoteen 2027 asti. Työllisyysvaikutuksia ei arviolla kyetä tutkimaan.

Joukko suomalaisia tutkijoita allekirjoitti toukokuussa julkilausuman, jossa epäiltiin TTIP-sopimuksen etuja Euroopan taloudelle. Juutinen ei kuulu allekirjoittajiin.

Kaksi ryhmää

Juutisen kirjoitus linjaa kaksi puolta vapaakauppasopimukseen sen mukaan, miten sopimus nähdään.

Ensimmäistä ryhmää hän kutsuu ”vapaakaupparyhmäksi”, johon kuuluvat Euroopan komissio ja Suomesta esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.

Ryhmä uskoo sopimuksen tuovan kasvua ja työpaikkoja. Sopimus lisäisi EU:n ja Yhdysvaltain välistä kauppaa purkamalla nyt voimassa olevia kaupan esteitä.

- Kustannussäästöt ja uusien markkinoiden avaaminen parantaisivat elinkeinoelämän mahdollisuuksia tuottaa hyvinvointia. Tästä näkökulmasta TTIP-sopimus hyödyttää kaikkia EU:n ja Yhdysvaltain kansalaisia, Juutinen kirjoittaa Liberan blogissa.

Toinen ryhmä ovat nimeltään ”perustuslailliset”. Tämä ryhmä on huolissaan Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden vaikutusvallan vähenevän.

- TTIP-sopimus loisi uutta ylikansallista oikeutta ja ehdollistaisi kansallista ja EU:n tasoista, demokraattiseen vastuunalaisuuteen pohjautuvaa sääntelyautonomiaa. Koska sopimuksella ei luotaisi uusia poliittisia instituutioita transatlanttiselle tasolle, johtaisi se demokratian heikentymiseen, Juutinen kuvailee ryhmän huolta.

- Tähän ryhmään kuuluvat kansalaiset ovat huolestuneita esimerkiksi kuluttajansuojan korkeasta tasosta, ympäristönormeista tai työmarkkinalainsäädännöstä.

Välimiesmenettely veisi oikeuslaitokselta valtaa

Juutinen nostaa erikseen esiin TTIP:hen sisältyvän lisääntyvän välimiesmenettelyn vaikutukset. Menettelyn tarkoitus on ratkaista markkinoilla syntyviä riitoja ja erimielisyyksiä esimerkiksi yritysten ja valtioiden välillä.

Välimiesmenettely on tavallisesta oikeuslaitoksesta erillinen instituutio, jonka päätöksistä ei voi valittaa. Jo nyt Euroopassa on käytössä välimiesmenettely, jossa ratkotaan kansainvälisiä kauppakiistoja. TTIP kuitenkin laajentaisi jonkin verran välimiesmenettelyn toimivaltaa.

- Vastustajien mukaan tämä ei ole yhteensopiva järjestely oikeusvaltioperinteen kanssa – väite, johon on helppo yhtyä, Juutinen kirjoittaa.

Lue Juutisen koko blogikirjoitus Liberan blogista.