Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja ja Ruotsissa toimivan kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin erikoisasiantuntija Tarja Crobnerg kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan kaksijakoisesta kehityksestä ydinaserintamalla.

– Ydinaseet elävät uutta nousukautta. Niitä modernisoidaan, uusia on kehitteillä ja ydinaseilla uhkaillaan. --- Samanikaisesti on noussut ydinaseettomien maiden kesken liike, joka korostaa ydinaseiden katastrofaalisis-inhimillisiä seurauksia ja pyrkii kieltämään ydinaseet, hän kirjoittaa.

Lue lisää Puheenvuorosta: On ydinasekiellon aika

Cronbergin mielestä aika alkaa olla kypsä kieltää ydinaseet lailla.

– Toukokuun alussa Genevessä YK:n avoimessa ydinaseriisuntatyöryhmässä 126 maata esitti ydinaseiden kieltosopimuksen hyväksymistä. Tämä niin kutsuttu sopimus julistaisi ydinaseet ja kaiken niihin littyvän toiminnan laittomaksi, hän kirjoittaa.

– Yksikään ydinasevaltio ei osallistunut yllämainitun työryhmän kokoukseen. Ne ovat boikotoineet niin kokousta kuin koko keskustelua ydinaseiden inhimillisistä seurauksista, Cronberg kuitenkin toteaa.

Hän arvioi, että kieltoon on vielä matkaa, sillä muun muassa Suomen kanta on, että kieltoa ei voi hyväksyä ilman ydinasevaltioiden mukanaoloa.

– Ennen kuin itse ydinasevaltiot lähtisivät kiellon taakse, vaaditaan vähintään ydinaseisku tai vahingossa laukaisu, jotta poliitikot ja kansalaiset heräisivät keskustelemaan siitä, lisäävätkö ydinaseet inhimillistä turvallisuutta vai heikentävätkö ne sitä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 16 000 ydinasetta, tuhannet niistä ovat välittömässä laukaisuvalmiudessa. Hälytyksen jälkeen päättäjillä on vain muutama minuutti aikaa päättää, onko kyseessä todellinen isku vai virhe järjestelmissä, Cronberg kirjoittaa.

– Ydinasemaiden turvallisuus - ja puolustuspolitiikassa ydinaseiden rooli ei ainakaan ole vähenemässä. Pikemminkin se on kasvamassa, ainakin jos luomme katseen itänaapuriin. Entinen USA:n puolustusministeri Bill Perry onkin arvioinut, että kylmän sodan jälkeen emme koskaan ole olleet näin lähellä ydiaseiskua, joko tarkoituksellista tai onnettomuuden tuomaa, hän myös toteaa.

Hän toivoo, että YK:n avoimen työryhmän kokous suosittelisi YK:n yleiskokoukselle, että se asettaisi neuvottelukokouksen kieltosopimuksesta jo vuonna 2017.