Suomessa on monia ammatteja, joissa riittää töitä jatkossakin, kertoi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n erikoistutkija Katariina Nilsson Hakkala VATT-seminaarissa tänään tiistaina.

Hän mainitsee esimerkiksi asiantuntijan, kokin, lääkärin, insinöörin, autonkorjaajan, opettajan, siivoajan ja rekkakuskin työt.

Suomen työmarkkinat ovat olleen Nilsson Hakkalan mukaan viimeiset kuusi vuosikymmentä rakennemuutoksessa. Syinä ovat etenkin teknologian kehitys ja kansainvälinen kauppa.

Nilsson Hakkalan mukaan töitä, joita ihmiset tekevät paremmin kuin tietokoneet, on vaikea korvata.

Hän jakaa nämä työt kolmeen ryhmään: asiantuntija-ajattelua vaativat työt, inhimillistä vuorovaikutusta sisältävät työt ja fyysiset ei-rutiinityöt.

–Ensimmäiseen ryhmään kuuluu korkeasti koulutettuja kuten lääkäreitä, insinöörejä ja asiantuntijoita. Myös kokin tehtävät ovat asiantuntijatehtäviä. Hänen täytyy käyttää luovuutta ja tietää minkälainen prosessi ruoanlaitto on, Nilsson Hakkala sanoi.

Kaikkiin asiantuntijatehtäviin ei hänen mukaansa kuitenkaan tarvita korkeaa koulutusta. Esimerkiksi auton korjaaminen on monimutkainen prosessi, johon tarvitaan asiantuntijuutta.

–Toinen osaaminen mitä kysytään tulevaisuudessakin on inhmillinen vuorovaikutus, Nilsson Hakkala sanoi.

Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi työnjohtajia, joiden pitää motivoida työntekijöitä ja antaa ohjeita ja opettajat, jotka välittävät tietoa, sekä tarjoilijat, jotka ottavat vastaan tilauksia.

–Kolmas ryhmä on fyysiset ei-rutiinityöntekijät. Näitä ovat esimerkiksi rekan kuljettaja, siivoajat, Nilsson Hakkala sanoi.

Monissa töissä yksittäisiä tehtäviä voidaan siirtää tietokoneille tai ulkomaille, mutta esimerkiksi kielitaidon hallintaa ja kokonaisuuksien hallintaa ei voi ulkoistaa, Nilsson Hakkala korosti.

Hän arvioi, että kansainvälinen kauppa ja erikoistuminen kasvattavat mahdollisesti korkeakoulutettujen kysyntää. Lisäksi ikärakenteen muutos voimistuu, mikä kasvattaa hoito- ja terveyspalveluiden kysyntää.

Vuoden 1995 jälkeen keskipalkkaiset työt ovat selvästi vähentyneet, mutta alimmin palkatun kolmanneksen ja korkeimmin palkatun kolmanneksen työpaikat ovat lisääntyneet.

–Aika suuresta muutoksesta on kysymys, Nilsson Hakkala sanoi.

Korkeapalkkaisiin lasketaan Suomessa muiden muassa matemaattis-luonnontieteelliset, tekniikan ja liikealan erityisasiantuntijat kuten insinöörit.

Keskipalkkaisia ovat prosessityöntekijät, teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat, sekä asentajat ja korjaajat.

Matalapalkkaisimpaan kolmannekseen kuuluvat palvelu- ja suojelutyöntekijät.

Häviäviä töitä Suomessa ovat rutiininomaiset työtehtävät, jotka voidaan ohjelmoida tietokoneiden tehtäväksi. Häviäviin ammatteihin kuuluvat esimerkiksi teollisuuden työntekijät ja palvelualan työntekijät eli asiakaspalvelijat ja toimistotyöntekijät.