Nainen, mene pian lapsen saamisen jälkeen töihin ja vältä pitkiä perhevapaita. Näin sanoo Eläketurvakeskuksen tuleva toimitusjohtaja Mikko Kautto, kun Talouselämä kysyy häneltä, miten naisten eläkkeet saadaan nousemaan.

Nyt naisen keskimääräinen eläke, 1 499 euroa, on 400 euroa pienempi kuin miehen vastaava eläke.

Vinkkilistaan voisi lisätä vielä, että harkitse toimialaa ja vaadi parempaa palkkaa, sillä eniten eläke-eroihin vaikuttavat naisten ja miesten tuloerot eri tehtävissä.

Nykyeläkkeissä näkyy tosin myös se, että aiempien sukupolvien naiset kävivät vähemmän kodin ulkopuolella töissä, eivätkä kerryttäneet työeläkettään.

Tutkimuksesta, tilastoista ja suunnittelusta vastaavana johtajana nykyisin toimiva Kautto aloittaa runsaan 300 ihmisen asiantuntijaorganisaation keulassa, kun nykyinen toimitusjohtaja Jukka Rantala jää eläkkeelle. Työhuone vaihtuu 12. kerroksen kulmahuoneeseen Helsingin Pasilassa kesäkuussa.

Haastattelu osuu sattumalta samalla päivälle, kun Financial Times kirjoittaa näyttävästi Suomessa tikittävästä aikapommista ja siitä, kuinka maa on varoittava esimerkki koko Euroopalle. Juttu pureutui ikääntymisen tuomiin ongelmiin ja siihen, kuinka mahdottomalta tarpeellisten rakenneuudistusten tekeminen näyttää. Asiasta on kysyttävä Kautolta.

”Pitkällä aikavälillä näyttää haastavalta, kun työikäistä väkeä on vähän. Keinoina kannattaa ensin miettiä, voiko väestökuvaan jotenkin vaikuttaa, sitten politiikan sopeuttamista”, Kautto muotoilee.

Lue lisää: Laatulehdeltä karu analyysi: ”Suomessa tikittävä aikapommi on varoitus koko Euroopalle”

Kautto toistaa monta kertaa, että Eläketurvakeskuksen tehtävä ei ole tehdä eläkepolitiikkaa, vaan tarjota tutkittua tietoa päätöksentekijöiden käyttöön. Etk on asiantuntijaorganisaatio, eikä se ole osa valtionhallintoa. Rahoitus tulee työeläkemaksuista.

Tuleva toimitusjohtaja puhuu pitkään tutkimuksen merkityksestä. Se istuu ihmiselle, joka työssään johtaa esimerkiksi vakuutusmatemaatikkoja, ja jonka työuraa on aina määritellyt tutkitun tiedon tuottaminen päättäjille.

”Eläkepolitiikkaa ei ole varaa tehdä fiilispohjalta tai pelkän poliittisen tahdon varassa. Se veisi uskottavuuden koko järjestelmältä.”

Lue koko haastattelu Talouselämästä.