Koronaviruksen aiheuttama talousmyllerrys ja Suomen talouden jarrutus viime vuoden lopulla kasaavat kysymysmerkkejä talouden tämän vuoden kasvunäkymille.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen muistuttaa, että alkuvuoden aikana on edelleen saatu myös myönteisiä viestejä talouden kehityksestä, muun muassa työllisyysasteen nousun osalta.

”Jos meidän viennin kasvu hyytyy, se väistämättä painaa Suomen tämän vuoden kasvua”, Heiskanen sanoo.

LUE SEURAAVAKSI:

Tilastokeskus kertoi tänään, että ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote pieneni loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Suomen koko viime vuoden talouskasvu oli tasan yhden prosentin.

Ekonomistien ensireaktiot olivat ikävästi yllättyneitä ja esimerkiksi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala luonnehti lukuja ”järkyttävän huonoiksi”.

Alustavat kasvuluvut voivat vielä tarkentua paljonkin.

On kuitenkin hyvä kysymys, voivatko taantumakellot kilkattaa Suomelle. Kasvueväät tälle vuodelle ovat laihat ja tämän hetkisillä tilastoluvuilla riski ainakin teknisestä taantumasta on olemassa. Taantuman määritelmä on talouden supistuminen kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Heiskanen näkee, ettei ole olennaista, kertyykö kaksi peräkkäistä miinusmerkkistä neljännestä, vaan mikä on pidemmän aikavälin kehitys.

LUE SEURAAVAKSI:

OP:n tämän hetkinen ennuste Suomen talouden tämän vuoden kasvuksi on 0,5 prosenttia. Heiskasen mukaan seuraavan viikon aikana OP:ssa arvioidaan, onko nykyistä ennustetta tarvetta päivittää uusien tilastotietojen ja korona-tilanteen takia.

Heiskasen mukaan on olemassa riski, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna alle 0,5 prosentin.

Finanssimarkkinoilla on viime päivinä myrskynnyt. Koronaepidemian vaikutusten suuruutta ja kestoa reaalitalouteen on kuitenkin vielä vaikea arvioida.

LUE SEURAAVAKSI:

Jos tilanne jatkuu, epävarmuuden kasvu voi tuntua myös hallituksen huhtikuun kehysriihessä ja kevään työmarkkinaneuvotteluissa.

Joulukuussa valtiovarainministeriö ennusti, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna tasan yhden prosentin.

”Varmaan on riski, että valtiovarainministeriön talousennusteita korjataan alaspäin. Tämä taustalla vaikuttaa budjettivalmisteluihin”, Heiskanen sanoo.

LUE SEURAAVAKSI:

Talouden pidemmän aikavälin näkymiin vaikuttavista työllisyystoimista odotetaan päätöksiä huhtikuun kehysriihessä ja alkusyksyn budjettiriihessä.

Heiskasen uskoo, että taloustilanne kannustaa talouspolitiikassa löytämään ratkaisuja myös rakenteellisiin toimiin.

”Taloustilanteen heikentyessä on tärkeää, että pysytään talouspolitiikassa saamaan aikaan luottamusta herättäviä toimia julkisen talouden suhteen”, Heiskanen sanoo.

Heiskanen epäilee, että toistaiseksi tilannetta seurataan

”Enemmän budjettiriiheen jää se, miten tilanne on kehittynyt. Monelta osin tilanne on sellainen, ettei voi kuin seurata, kuinka nopeasti epidemia alkaa olla aisoissa”, Heiskanen sanoo.

”Ei kannata vielä ylidramatisoida”

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu näkee, että Suomen talouden kannalta olennaista on, alkaako koronavirusepidemia levitä nopeasti Euroopassa. Se saisi kuluttajat muuttamaan käyttäytymistään ja se vaikuttaisi tuntuvammin talouden toimeliaisuuteen ylipäätään.

”On mahdotonta arvioida, miten virus leviää ja toisaalta miten ihmiset reagoivat asiaan”, Koivu sanoo.

Koivun mukaan tämän takia ei kannata vielä ylidramatisoida koronaepidemian vaikutuksia Suomen taloudelle.

”On olemassa myös se mahdollisuus, että koronatilanne saadaan nopeastikin hallintaan ja palataan normaaliin”, Koivu sanoo.

LUE SEURAAVAKSI: