Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Santtu Raitasuon viime viikolla Lakimies-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Suomen johtavat veroasiantuntijat toimivat samaan aikaan sekä oikeustieteilijöinä että verokonsultteina.

LUE LISÄÄ: Tutkija paljastaa kaksoisroolit: Veroprofessorit sekä tieteilijöitä että konsultteja – sidokset pimennossa

Raitasuon mukaan konsulttitalojen ja asianajotoimistojen verokonsultit ajavat suurten yritysten etua niiden veroriidoissa, mutta kirjoittavat toisella kädellä tieteellisiä artikkeleita samoista riidoista.

”Yliopistoilla harjoitettu verolainsäädännön tutkimus ei ole oikeustiedettä vaan verosuunnittelun tiedettä. Oikeuskirjallisuus on suurelta osin verokonsulttien kirjoittamaa”, Raitasuo tiivisti artikkelissa.

LUE MYÖS: Keskusta hyökkää nyt Halla-ahon joukkojen kimppuun – Aseena tiukka maahanmuuttolinja ja ”kani hatussa”

”Omat roolini ovat aivan selviä”

Asianajotoimisto Boreniuksen osakas, asianajaja ja oikeustieteen tohtori Janne Juusela kuvailee artikkelia ”kelvottomaksi suoritukseksi”, joka ei täytä oikeustieteellisen kirjoituksen kriteerejä.

Juuselan mukaan Raitasuon esittämät argumentit tutkijoiden kaksoisrooleista ovat ”täyttä populismia”, ja artikkeli mustamaalaa suotta veroasiantuntijoita.

”Tässä ei ole mitään mystisiä kaksoisrooleja”, Juusela sanoo.

Raitasuon artikkelissa mainittiin Juusela nimeltä. Väitteen mukaan veroasiantuntijan julkisuudessa esittämät kannanotot edistävät lakiasiaintoimiston taloudellista etua.

Juuselan mukaan hänen omat roolinsa ovat selvät.

”Kun esitän kannanottoja, ne perustuvat voimassa olevan oikeuden tulkintaperiaatteille”, Juusela sanoo.

”Se ei ole vapaata mielipiteen antamista kuten Raitasuo antaa ymmärtää, vaan siinä on tiukat pelisäännöt, joita tulee noudattaa.”

Juusela on kritisoinut verottajaa mielivaltaisuudesta sekä esimerkiksi aiheeseen liittyvää KHO:n päätöstä julkisuudessa. Kritisoimassaan päätöksessä Juusela toimi tapauksessa yhtiön asiamiehenä.

Juusela muistetaan myös vuonna 2016 tekemästään arviosta, jonka mukaan Suomi menettää verovilpin takia noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio tyrmättiin laajalti vähättelevänä.

LUE MYÖS: Asuntokauppa menee uusiksi: ”Todella radikaali toimintamalli”

”Aivan käsittämätön metodi”

Juuselan näkemyksen mukaan Raitasuon väite tiivistettynä on se, että asiamiesten tai vero-oikeuden professoreiden lausunnot ovat puolueellisia tai muuten virheellisiä.

”Se on todella kova väite. Kun esittää sellaisen, se pitää perustella, eikä hänellä käytännössä ole mitään perusteluita. Hän viittaa yhteen artikkelin vuodelta 2011, jossa verohallinnon virkamies on esittänyt ympäripyöreitä näkemyksiä johdon holding-yhtiöistä.”

”Hän käyttää asiantuntijalausuntoja, jotka ovat salassa pidettäviä, ja hän on saanut niihin jollain kyseenalaisella tavalla erikoisluvan. Ongelma on siinä, että hän ratsastaa salaisuuden turvin, sillä lukija ja tiedeyhteisöä eivät pääse niitä lähteitä katsomaan. Aivan käsittämätön metodi.”

Yksi Raitasuon artikkelin väittämistä on, että vaikuttaminen tapahtuu piilossa, sillä veroasiantuntijat eivät kerro sidoksistaan. Lisäksi oikeusasteet, etenkään Korkein hallinto-oikeus (KHO), eivät kerro päätöksissään, ovatko ne käyttäneet asiantuntijalausuntoja ja keneltä niitä on hankittu.

Juusela ei näe tässä suurta ongelmaa.

”Ainakin minun osaltani on selvää, että edustan ja avustan erilaisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä. En ole kokenut että siinä samalla olisi ongelmaa asiantuntijana kirjoittaa samanlaisista aiheista. Toki tilanteissa, joissa on selkeä sidonnaisuus, se on asianmukaista ilmoittaa. Tavallisessa oikeudellisessa argumentoinnissa en näe mitään erityisongelmaa sidonnaisuuksien kannalta.”

Pitäisikö oikeusasteiden päätösten tukena käytettyjen asiantuntija- ja asiamieslausuntojen olla julkisia, kuten Raitasuo ehdottaa?

”Kansalaisilla ja yrityksillä tulee olla täysimääräiset oikeudet puolustautua esimerkiksi viranomaisten mielivaltaa vastaan ja käyttää sellaisia avustajia, joiden uskovat puolustavan omaa oikeusturvaa parhaiten. Jos näistä asiamiehistä tulee julkista riistaa, en tiedä, palveleeko se oikeusturvan edistämistä.”

Julkisuudessa esittämistään näkemyksistä Juusela pitää yhä kiinni. Hänen mukaansa verottajalta on viimeisten vuosien aikana nähty arvaamattomia ja mielivaltaisia päätöksiä, joissa se on käyttänyt entistä enemmän omaa harkintavaltaa.

LUE MYÖS: Suomen veropohja murenee – 8 miljardin verotulot autoilusta hupenevat kohta käsiin