Wilma on siirtänyt koulun viestinnän nettiin.Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi

Vaasalaisen ohjelmistoyhtiö Starsoftin nimi on harvalle tuttu.

Starsoftin päätuotetta, koulujen tietojärjestelmä Wilmaa käyttää kuitenkin yli kaksi miljoonaa suomalaista. Wilma on käytännössä korvannut sekä kodin ja koulun väliseen viestinvaihtoon käytettävät reissuvihot että ilmoitustaulut.

Wilma on vallannut Suomen koulut nopeasti. Se on Starsoftin toimitusjohtajan Veikko Kinnusen mukaan tällä hetkellä käytössä yli 95 prosentissa peruskouluista ja lukioista.

– Isojen koulutuskuntayhtymien tarjouspyynnöt sulkevat lähes kaikki pois, kun ohjelman täytyy taipua moneen tarkoitukseen. Suomesta löytyy 2–3 yritystä, jotka pystyvät niihin vastaamaan, Kinnunen sanoo.

Vuonna 1987 perustetun Starsoftin liikevaihto oli viime vuonna yli viisi miljoonaa ja liikevoitto yli kaksi miljoonaa euroa. Yrityksen liikevoittoprosentti on siis 40 prosenttia eli poikkeuksellisen korkea.

Starsoftin henkilöstö on Kinnusen mukaan tuplaantunut viimeisten viiden vuoden aikana. Nyt se työllistää yli 50 ihmistä Vaasassa ja Hämeenlinnassa.

Kinnusen mukaan yhtään tappiollista vuotta ei ole ollut.

Yrityksen internetsivujen design näyttää jääneen 1990-luvulle. Markkinointibudjetti on minimaalinen.

– Emme ole kokeneet tarpeelliseksi mainostaa medioissa, sillä tässä maassa ei ole oppilaitosta, joka ei meistä tietäisi, Kinnunen sanoo.

Sen vuoksi koulumaailman ulkopuolella yritystä ei juuri tunneta. Kinnusen mukaan vaasalaisillekin tulee usein yllätyksenä, että Wilman takana on vaasalainen yritys. Tieto on kulkenut Kinnusen mukaan suusta suuhun koulujen ja rehtorien välillä.

Vienti olisi mahdollista

Kun peruskoulut ja lukiot on vallattu, Starsoft on alkanut etsiä uusia asiakkaita korkeakouluista.

Kinnusen mukaan on täysin mahdollista, että Wilmasta tulee jossain vaiheessa vientituote. Kinnunen kertoo saavansa ulkomailla työskennelleiltä suomalaisopettajilta yhteydenottoja jopa viikoittain. Monessa paikassa koulun tärkeimpiä välineitä viestinnässä ovat yhä nastoilla ilmoitustauluun kiinnitetyt lappuset.

Muutama viikko sitten venäläislehti Izvestija teki jutun suomalaisesta koulusta. Jutussa ihailtiin myös järjestelmää, jolla koulu kommunikoi sähköisesti kotien kanssa. Kyse oli Wilmasta.

Koulutusvienti on tällä hetkellä yksi Suomen suurista haaveista, kun perinteisten teollisuustuotteiden vienti sakkaa.

Kinnusen mukaan yrityksen ohjelmistot on jo käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Ongelma on yhteistyökumppanin löytäminen kohdemaasta.

– Täytyy olla taho, joka tuntee maan lainsäädännön ja koulumaailman, Kinnunen sanoo.

Esimerkiksi peliyhtiö Roviolla on suuria suunnitelmia esiopetuksen viennissä. Kinnusen mukaan yhteistyö jonkin toisen yrityksen kanssa ei ole poissuljettu mahdollisuus.

Tällä hetkellä Starsoft on kuitenkin kiireinen nykyisten asiakkaiden kanssa, sillä viime vuosia uusia oppilaitoksia on tullut Wilman käyttäjiksi jopa 400 vuodessa. Se tarkoittaa enemmän kuin yhtä uutta asiakasta päivässä.

– Meillä on tällainen positiivinen ongelma, että olemme kerta kaikkiaan kiireisiä, Kinnunen sanoo.

Alussa oli Amiga

Starsoft on osa pohjalaista perheyritystä Starsoft Finlandia, joka nykyisin omistaa Vaasassa esimerkiksi kauppakeskus Galleria Wasan.

Yhtiön ensimmäinen tuote oli rehtoreille tarkoitettu työjärjestysohjelma Kurre.

Yrityksen perustaja ja konsernia yhä johtava Pentti Tarpio työskenteli rehtorina ja huomasi, että työjärjestysten tekemiseen tuhraantuu aikaa.

Tarpio sattui olemaan myös insinööri ja hallitsi koodaamisen. Hän osti Amiga-tietokoneen, paljon lisämuistia ja opetti poikansakin koodaamaan.

Syntyi Kurren esiaste, ja tieto siitä alkoi kiertää rehtorien keskuudessa.

Ohjelmistomarkkinoita hallitsi Suomessa TietoEnator, mutta lopulta sana oli levinnyt niin laajasti, että Espoon kaupunki otti Starsoftin ohjelman testiin. Yritys sai ensimmäisen ison asiakkaan.

– Saatiin uskottava, iso kauppa, minkä jälkeen vastustus pientä toimijaa kohtaan alkoi sulaa, Kinnunen kuvaa.

Vuonna 2000 julkaistiin Wilma, joka on internetissä ilman erillistä ohjelmistoa käytettävä palvelu. Se käyttää tietoja yhtiön muista ohjelmistoista, Kurresta ja Primuksesta.

Wilma suunniteltiin alunperin sähköiseksi kommunikointivälineeksi kodin ja koulun välille. Nykyisin sen välityksellä myös valitaan kouluissa kursseja, arvioidaan opintosuorituksia, merkitään poissaoloja ja selataan lukujärjestyksiä.

Oppilaat eivät enää välttämättä tulosta lukujärjestyksiä, vaan katsovat ne Wilmasta älypuhelimillaan.

”Lasten rikosrekisteri”?

Wilma herättää myös tunteita. Vantaalaisen Lumon lukion opiskelija Emma Uronen kirjoitti syksyllä Vapaavuoron blogissaan, että internetyhteyden katkeaminen aiheutti koulussa kaaoksen. Kaikki olivat tottuneet käyttämään Wilmaa.

Kinnunen huomauttaa, ettei ole Wilman vika, jos netti kaatuu.

- Ei autokaan toimi, jos bensanjakelu loppuu.

Wilmaa on myös moitittu ”lasten rikosrekisteriksi”. Wilman kautta merkinnän tekeminen myös laiminlyönneistä on helppoa, ja osa vanhemmista suivaantui kielteisten merkintöjen määrästä.

Jokin aika siten oppilaat perustivat Facebookiin ”Wilma pilasi elämäni” -ryhmän, johon lähetettiin kuvia opettajien Wilma-viesteistä.

Kinnusen mukaan Starsoft on julkaissut oppaan, jossa neuvotaan kouluja Wilma-viestinnässä.

– Viestintä on haastavaa, kun se tapahtuu kirjoittamalla. Vastaanottaja voi olla aivan eri mielentilassa kuin lähettäjä, ja viesti koetaan helposti syyttävänä, Kinnunen myöntää.