Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) uskoo, että toistaiseksi puolustuspoliittisen yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa tukee parhaiten Suomen etuja ilman liittoutumista. Hän ei kuitenkaan sulje pois kahdenvälisen puolustusliiton mahdollisuutta tulevaisuudessa.

Tuomioja totesi maanantaina Suomen Tukholman-suurlähetystön ja Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Talvisota 75 vuotta -seminaarissa Tukholmassa, että tällä hetkellä ”kahden liittoutumattoman maan, Ruotsin ja Suomen kahdenvälinen yhteistyö herättää eniten kiinnostusta ja tarjoaa eniten mahdollisia etuja maillemme”. Puolustusyhteistyö etenee askel askeleelta, hän sanoo.

– Hyötyä saadaan kasvavasta kustannustehokkuudesta aikana, jolloin asejärjestelmistä tulee yhä kalliimpia ja ne lisäävät painetta puolustuskuluihin samaan aikaan, kun kaikki muutkin julkiset kulut on hoidettava hyvin pidättyväisesti. Mutta yhä tärkeämpää on, että yhteistyö vahvistaa turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen uskottavuutta molemmille maille, Tuomioja sanoi Uuden Suomen suurlähetystöstä saaman puheen mukaan.

Tuomiojan mukaan moni kysyy, eikö yhteisten puolustushankintojen jälkeen luonteva uusi tavoite olisi kahdenvälinen sotilaallinen liitto.

– Tämä on kuitenkin hätiköity johtopäätös, josta monet tänä päivänä haluavat pidättyä, vaikka muuten tukisivatkin tätä yhteistyötä. Vaikka mahdolliset yhteishankinnat voivat vaatia tiettyjä sopimuksia materiaalien käytöstä kriisitilanteissa, eivät ne edellytä puolustusliittoa, Tuomioja sanoo.

Toistaiseksi Tuomioja uskoo, että ”jatkuva sotilaallinen liittoutumattomuus ajaa etujamme ja antaa meille parhaat mahdollisuudet säilyttää vakauden lähialueillamme”.

– Mutta en tässä halua kuitenkaan poissulkea sitä, että voisimme 5, 10 tai 15 vuoden kuluttua tulla johtopäätökseen, että kahdenvälinen puolustusliitto on mahdollinen ja toivottu, vaikkei se tavoitteemme olekaan tänä päivänä.

Tuomioja katsoo, että liittoutumisen ongelmallisuus on myös yksi talvisodan ja jatkosodan opetuksista.

– Suomessa ollaan hiukan katkeria siitä, ettei Ruotsi auttanut Suomea enempää talvisodan aikana. Ruotsi ei omista lähtökohdistaan voinut tukea Suomea. Euroopassa oli kaksi suurta uhkaa, jotka lähestyivät Pohjolaa eri suunnista: samaan aikaan kun Suomi koki Neuvostoliiton suurimmaksi uhaksi ja liittoutui Saksan kanssa, oli Tanskalle Saksa se suurempi uhka. Ruotsi jäi väliin ja rakensi puolustustaan molempia vastaan, Tuomioja muistutti historiasta.

– Tämä oli yksi syy, miksi puolustusliitto oli tuolloin epärealistinen Suomen ja Ruotsin välillä.