Perjantaina alkaa EU-johtajien huippukokous Brysselissä. Tarkoitus on neuvotella EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista ja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä.

EU-maiden eurooppaministerit pohjustivat kokousta keskiviikkona. Suomea edustaneen eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan ”kaikissa jäsenmaiden puheenvuoroissa tiedostettiin tarve saada ratkaisu elvytyskokonaisuudesta kiireellisesti”.

Tuppuraisen mukaan Suomen pääministerillä on valmius kokoustaa vaikka sunnuntaihin tai tarvittaessa järjestää uusi kokous pikaisella aikataululla.

”Tietoisuutta on, että ratkaisun hetket ovat käsillä.”

Ministerit keskustelivat uudesta Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin ehdotuksesta, joka julkaistiin viime viikolla.

Tuppuraisen mukaan monet jäsenmaat puhuivat oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Suomen pitkäaikainen tavoite on ollut, että EU-rahojen käyttö kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

”Elvytyspaketin osalta lähentymistä on tapahtunut, mutta kysymys lainojen ja avustusten suhteesta on selvästi vielä työn alla. Allokaatiokriteereissäkin työ jatkuu.”

Suomen tavoite on pienempi kokonaistaso, enemmän lainaa, vahva oikeusvaltiokytkös ja se, että Suomen vastuut elvytyspaketissa on rajattu tarkasti.

Se, minkä lopputuloksen Suomi on valmis neuvotteluissa hyväksymään, Tuppurainen ei kerro yksiselitteisesti.

”Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee. Neuvotteluiden loppuvaiheessa pääministeri tekee kokonaisarvion. On vaikea sanoa yksittäisiä asioita, sillä neuvotteluiden kulku on aina vaikeasti ennalta-arvattava.”

Tällä hetkellä suurinta vastustusta elvytyspakettia kohtaan esittää niin sanottu nuuka nelikko eli Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Suomi ei ole tässä ryhmässä, vaikka näkemykset ovat osittain samat.

Tuppuraisen mukaan kannat eroavat joissakin asioissa. Esimerkiksi Alankomaat ajaa tiukempaa rooli jäsenmaiden neuvostolle, jotta ne pääsisivät ohjaamaan elvytysrahojen käyttöä jäsenmaissa.

”Alankomaat on tarpeettoman byrokraattisen tiukka tässä”, Tuppurainen kommentoi.

Suomi on myös valmis hieman suurempaan EU:n budjetin kokonaistasoon kuin nelikko. Neljä maata haluavat myös jäsenmaksualennuksia, joista Suomen mielestä pitäisi päästä eroon.

”Ne ovat palautuksia, jotka kaikki muut jäsenmaat maksavat, myös Suomi.”

EU:n elvytyspaketti on herättänyt paljon kritiikkiä siitä, että annetaan suoria tulonsiirtoja pohjoisesta etelään ja että EU:ssa tehdään perustavanlaatuisia muutoksia ja unionia viedään kohti liittovaltiota.

Tuppurainen muistuttaa, että jäsenmaiden neuvoston oikeuspalvelun lausunnon mukaan elvytyskokonaisuus on perussopimusten mukainen.

”Elvytyspaketille löytyy perussopimuksissa perusta. Tämä ei ole eurokriisi emmekä me yhteisvastuullisteta olemassa olevia velkoja eikä kateta huonoa taloudenpitoa. Kyse on siitä, että meillä pitää olla jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta koronakriisin takia, joka uhkaa käynnistää taloudellisen laman.”

Tuppuraisen mukaan EU ei ole sellainen ”tulonsiirtounioni, että vain jaamme rikkailta köyhille”.

”Kyse on EU:n sisämarkkinoiden toimivuudesta. Mitä tulee varojen kohdistumiseen tiettyihin alemman tulotason maihin, sillä halutaan hillitä eriarvoisuutta Euroopassa. Näissä toimissa on vahva uudistuselementti. Maita, jotka ovat riippuvaisia fossiilisesta energiasta autetaan uudistamaan taloutta.”