Vapaaehtoisen paluun tukea korotetaan. Jatkossa rahallista tukea voitaisiin myöntää vapaaehtoisesti kotimaahansa palaavalle aikuiselle enintään 1 500 euroa ja perheensä kanssa lähtevälle alaikäiselle 750 euroa maasta riippuen.

Aiemmin rahallisen tuen enimmäismäärä aikuiselle on ollut 1 000 euroa ja lapselle 600 euroa. Käteisen lisäksi tukea voidaan maksaa myös hyödykkeinä tai näiden kahden yhdistelmänä.

Hyödyketuella tarkoitetaan erilaisia tarvikkeita tai palveluita, kuten avustamista työpaikan hankkimisessa. Vapaaehtoisesti palaava aikuinen voi saada hyödyketukea enintään 2 500 euroa. Perheensä kanssa palaavalle lapselle hyödyketukea voidaan myöntää enintään 1 500 euroa.

Vapaaehtoisen paluun tuki voi kattaa paluumatkan kustannukset ja taloudellisen tuen, jonka avulla palaaja voi aloittaa elämänsä uudelleen kotimaassaan. Tuki voi olla rahaa tai erilaisia tarvikkeita tai palveluja esimerkiksi pienyrityksen käynnistämiseksi, koulutuspaikan hankkimiseksi tai asunnon löytämiseksi.

Avustuksen myöntää vastaanottokeskus tai Maahanmuuttovirasto. Paluu toteutetaan Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n avustuksella. Avustuksen rahamäärän suuruudessa otetaan huomioon palaajan henkilökohtaiset ja paluumaan olosuhteet. Avustuksen myöntäminen edellyttää suunnitelmaa avustuksen käytöstä.

Vuonna 2016 vapaaehtoisesti palanneita oli yhteensä 2113. Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä vapaaehtoisesti palanneita oli 1034 henkilöä. Näistä 79 prosenttia on palannut Irakiin, jonka kanssa Suomella ei ole palautussopimusta. Irak ei ole suostunut ottamaan vastaan pakkopalautuksia.

Sisäministeriön asetus tulee voimaan 25. syyskuuta 2017. Asetus on voimassa vuoden 2018 loppuun.

Vapaaehtoisen paluun avustusta voi saada muun muassa kansainvälistä suojelua hakenut kolmannen maan kansalainen, joka poistuu maasta vapaaehtoisesti ja pysyväisluonteisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi.

Inhimillisin vaihtoehto

EU pyrkii yhtenäistämään vapaaehtoisen paluun avustuksia pilottihankkeella, ja paluutuen korottamisen myötä Suomen maksama paluutuki vastaa paremmin muissa EU-maissa maksettavia avustuksia. Hankkeessa paluutuen määräksi on ehdotettu 2 500 euroa.

Kielteisten turvapaikkapäätöksen saaneiden määrät ovat kasvussa, ja korotuksella pyritään edistämään vapaaehtoista paluuta ja palaavien uudelleenkotoutumista. Näin kannustetaan vapaaehtoiseen paluuseen sen sijaan, että paluu toteutuisi viranomaistoimin. Paluu vapaaehtoisesti on ministeriön mukaan aina palaajan kannalta inhimillisin vaihtoehto. Korotuksen toivotaan myös vähentävän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden jäämistä Suomeen ilman oleskelulupaa.

Vapaaehtoiseen paluuseen on panostettu jo aiemmin. Maahanmuuttovirasto on palkannut vastaanottokeskuksiin paluuneuvojia EU-rahoituksella, kehittänyt vapaaehtoisen paluun ohjausta ja tarjonnut tietoa vapaaehtoisesta paluusta eri kielillä.

Yhdistelmätuki, joka sisältää sekä käteistä että hyödykkeitä tarjoaa palaajalle paremmat mahdollisuudet uudelleenkotoutumiseen. Hän saa neuvontaa ja tukea paluuseen ja käy ensin kotimaassaan useamman kerran avustusjärjestön, esimerkiksi IOM:n luona.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on aiemmin sanonut, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia tehostetaan tänä syksynä.

Paluurahan korotuksia on vastustettu etenkin perussuomalaisten riveistä. Muun muassa kansanedustaja Ville Tavio (ps.) on kritisoinut korotusta.

Lue myös:

Pakkopalautukset: Paula Risikko toivoo komissiolta apua Suomelle

Perussuomalainen vaatii ehdotonta maahantulokieltoa irakilaisille

Saksa jatkaa palautuksia Afganistaniin – 10 000 afgaania luvatta maassa

Perussuomalainen vaatii palautuskeskuksia Euroopan ulkopuolelle ilman ”lepsuilua”

Sisäministeri Risikko Irakin palautussopimuksesta: ”Huonolta näyttää”