Suomen hallituspuolueita edustavat kansanedustajat kysyvät kaikkien Pohjoismaiden hallituksilta, pitäisikö YK:n Geneven pakolaissopimuksen sisältöä tarkastella uudelleen turvapaikanhakijoiden kasvaneen määrän seurauksena. Geneven sopimuksen pykälät ovat Suomelle ongelmallisia nyt, kun Venäjältä tulee aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita Suomeen, keskustan kansanedustaja ja Pohjoismaiden neuvoston jäsen Mikko Kärnä sanoo Uudelle Suomelle.

– Geneven sopimus on vuodelta 1951. Nykytilanteen haasteet poikkeavat merkittävästi niistä tilanteesta, johon sopimus on alun perin luotu, Kärnä sanoo.

Kärnä on tehnyt turvapaikkapolitiikasta kirjallisen kysymyksen Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin hallituksille. Kirjallisessa kysymyksessä ovat mukana myös hallituspuolueiden kansanedustajat Wille Rydman (kok.), Simon Elo (ps.), Susanna Koski (kok.), Juho Eerola (ps.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Arto Pirttilahti (kesk.).

Kärnän mukaan kyse on esimerkiksi siitä, voiko turvapaikkaa hakea kolmannesta maasta, jos on jo oleskellut pitkään jossain turvallisessa maassa oleskeluluvalla tai viisumin myötä. Kärnän mukaan tällaisia turvapaikanhakijoita tulee Eurooppaan Turkista ja Suomeen itärajan takaa Venäjältä.

Mikä on Geneven sopimuksen ongelma itärajan suhteen, Mikko Kärnä?

– Meille saapuu itärajan takaa tällä hetkellä paljon turvapaikanhakijoita, jotka ovat jo pitkään, jopa vuosia oleskelleet Venäjällä oleskeluluvan kautta, viisumin turvin. Sitten he saapuvat sieltä Venäjältä tänne hakemaan turvapaikkaa, ja periaatteessa heidän hakemuksensa tulee kuitenkin käsitellä sopimuksen menettelyiden mukaan sen alkuperäisen lähtömaan tilanteen nojalla.

– Meidän pitäisi päästä Venäjän kanssa sopimukseen ja luoda myös yleismaailmallinen menettely sille, että jos henkilö on jo jossain muussa maassa oleskellut ja saapuu jonnekin muualle turvapaikkaa hakemaan, niin hänet voitaisiin sitten niin sanotusti pikakäännyttää takaisin siihen maahan, josta hän tulee, Kärnä sanoo.

Hän odottaa ja toivoo, että hallitus pääsisi keskusteluissaan yhteisymmärrykseen Venäjän kanssa turvapaikka-asiasta. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) tapaa tänään venäläiskollegansa Vladimir Kolokoltsevin ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) matkaa Venäjälle tapaamaan pääministeri Dmitri Medvedeviä perjantaina.

Kärnä ei halua spekuloida sillä, miksi Venäjä on muuttanut vuosikymmeniä jatkunutta toimintatapaansa rajalla yhtäkkiä. Hän kuitenkin toteaa, että Norjan käytyä ministeritason keskusteluita venäläisosapuolten kanssa Venäjä ei ole enää päästänyt turvapaikanhakijoita rajan yli Norjaan.

Kärnä myöntää, että Geneven sopimuksen tarkastelu ja mahdollinen muuttaminen on erittäin suuri prosessi. Kärnä kuitenkin huomauttaa, että Tanskassa ajatus on noussut esiin pääministeritasolla. Kärnä ja muut allekirjoittajat kokevat lisäksi, että Pohjoismaissa pitäisi olla yhtenäiset käytännöt turvapaikkapolitiikassa ja ”epäterveet vetovoimatekijät eri Pohjoismaiden välillä” pitäisi poistaa.

LUE MYÖS: Kova avaus Tanskasta: ”YK:n pakolaissopimusta muutettava”

– Geneven sopimus sopii huonosti nykyiseen valtavaan siirtolaisvirtaan. Pohjoismaat ovat eri sopimuksien luomassa kultaisessa häkissä, joka mahdollistaa meidän auttamishalumme hyväksikäytön, sanoo perussuomalaisten Elo asiasta annetussa tiedotteessa.

Kokoomuksen Rydman puolestaan toteaa, että Afrikan ja Lähi-idän ongelmia ei voi ratkaista siirtämällä ihmisiä Eurooppaan, vaan hädänalaisia pitää ensisijaisesti pyrkiä auttamaan heidän kotimaissaan.

Allekirjoittaneet myös peräänkuuluttavat Pohjoismaiden yhteistä palauttamispolitiikkaa ja sen tehostamista. Kirjallisessa kysymyksessä kysytään, voisiko toisesta Pohjoismaasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen palauttaa kotimaahansa toisen Pohjoismaan tekemän palauttamissopimuksen kautta ja voisivatko Pohjoismaat järjestää esimerkiksi yhteisiä palautuslentoja kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.