Pääministeri Juha Sipilän (kesk) käyttämiä turvapaikkalukuja ihmetellään edelleen. Uusi Suomi selvitti pääministerin kansliasta ja virkamiehiltä, mistä Sipilä lukunsa otti ja mitä niiden takana on.

Pääministerin tokaisu siitä, että enemmistö turvapaikanhakijoista on tullut Suomeen ja Eurooppaan paremman elintason toivossa, ei sotaa pakoon, herätti keskustelua jo viikonloppuna. Maanantaina Sipilä jatkoi keskustelua julkaisemalla blogissaan tilastolukuja myönteisten turvapaikkapäätösten pienestä osuudesta kaikkien päätösten joukossa, perustellen tällä väitettään. Etenkin maahanmuuttoon perehtynyt väitöskirjatutkija Erna Bodström kritisoi Sipilää vääränlaisen kuvan antamisesta.

Erityistä huomiota Sipilän blogissa on herättänyt osuus, jossa Sipilä viittaa myönteisiin turvapaikkapäätöksiin vuosina 2015–2017. Sipilän mukaan noin 44 prosenttia Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista sai myönteisen päätöksen näinä vuosina.

Bodström havaitsi Sipilän verranneen myönnettyjen turvapaikkojen määrää kaikkiin tehtyihin päätöksiin, joista kuitenkin Sipilän tarkasteluvälillä vuosina 2015–2017 noin 27 prosenttia oli rauenneita tai tutkimatta jätettyjä päätöksiä.

”Tästä syystä niille ei ole tehty turvapaikka-arviointia. Niiden osalta siis ei voi väittää, että turvapaikkakriteerit eivät täyttyneet, koska kriteerejä ei ole tutkittu”, Bodström kritisoi Twitterissä.

”Turvapaikkakriteerien täyttymistä ei muutenkaan pidä sellaisenaan käyttää arvioimaan ihmisten motiiveja. Kaikki pelkoa pakenevat eivät saa turvapaikkaa.”

Bodströmin mielestä ”erityisen tärkeää tässä yhteydessä on tarkastella myös Sipilän hallituksen tekemiä turvapaikkapolitiikan kiristyksiä ja niiden vaikutuksia turvapaikan myöntöprosentteihin”. Hän listaa väitteidensä tueksi lukuja nimenomaan irakilaisista, joita Suomeen on tullut paljon. Hänen mukaansa vuonna 2015 Suomi myönsi suojelua 83 prosentille irakilaisista, kun EU-keskiarvo oli 89 prosenttia.

”Vuonna 2016 Suomen keskiarvo putosi 31 %:iin. Alimmillaan se oli heinä-syyskuussa 16 %. Vuonna 2017 se vakiintui 40 % tuntumaan. EU:n keskiarvo oli 55 %, eli edelleen Suomea korkeampi”, Bodström toteaa.

”On hyvin luultavaa, että Suomen alhainen turvapaikkojen myöntöprosentti liittyy ainakin osittain Juha Siplän hallituksen tekemiin turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Suomi myönsi vuosina 2016–2017 turvapaikan 38 %:lle hakijoista, kun EU:n keskiarvo oli Eurostatin mukaan 54 %.”

”Ei ole yksiselitteistä vastausta”

Sipilän talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen on tarkistanut blogissa käytettyjä lukuja. Lahtisen mukaan erot Bodströmin mainitsemiin lukuihin tulevat paljolti juuri rauenneista päätöksistä ja toisaalta siitä, mitä vuosia tarkastellaan. Näitä valintoja tekemällä kritiikkiä voi esittää hänen mukaansa puolin ja toisin. Hänen mukaansa luvuista on mahdoton hakea lopullista, absoluuttista totuutta: ei ole yhtä oikeaa tapaa tulkita lukuja, vaan kullekin näkökulmalle on omat perustelunsa.

Lahtinen huomauttaa, että myös silloin, jos populaatiosta jättää jonkun osan pois, tekee tietyn oletuksen populaation jakaumasta, vaikka tarkastelulle löytyisikin perusteet. Hän viittaa Bodströmin huomautukseen siitä, että Sipilän lukuihin on laskettu mukaan rauenneet hakemukset.

Eli te ette allekirjoita väitteitä siitä, että pääministeri olisi käyttänyt lukuja harhaanjohtavasti?

”Ei missään nimessä”, Lahtinen sanoo ja lisää, että blogillakin haluttiin herättää keskustelua itse asiasta, jotta ei väiteltäisi pelkästään siitä, onko oikea luku yli vai alle 50 prosenttia.

Sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön neuvotteleva virkamies Kalle Kekomäki huomasi Bodströmin ihmettelyn Twitterissä ja lupasi selvittää, mistä Sipilän käyttämä 44 prosenttia tulee. Hän on törmännyt asian monimutkaisuuteen.

Kekomäki huomauttaa, että Suomessa on yhä tuhansittain valitusprosessissa olevia päätöksiä koskien vuosina 2015–2017 tulleita. Hänen mielestään lopullisista päätöksistä ei voi millään olla luotettavaa dataa, sillä kaikkien lopullisia päätöksiä ei ole ja toisaalta Sipilän käyttämien vuosien 2015–2017 datassa voi olla mukana tulijoita paljon aikaisemmiltakin vuosilta.

Kekomäen mukaan yhtä oikeaa totuutta Sipilän esiin nostamista luvuista ei ole saatavissa.

”Siihen ei kyllä taatusti ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta”, Kekomäki sanoo Uudelle Suomelle.

”Tämä on ihan loputon suo.”

Ensimmäiset hakemukset: Sipilän luku

Kalle Kekomäen mukaan luotettavaa tietoa voi saada vain ensimmäisistä hakemuksista, joista Euroopan Migrit ovat tehneet päätökset. Siitä eteenpäin tulevat päätökset eivät edes välttämättä tilastoissa kohdistu samoihin henkilöihin, joista ensimmäiset päätökset on tehty, joten Kekomäen mukaan ”sekin menee ihan täysin pieleen.”

Juuri näitä ensimmäisten hakemusten päätöksiä Sipilä käytti blogissaan kertoessaan, että noin 44 prosenttia Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista sai myönteisen päätöksen vuosina 2015–2017. Markus Lahtisen Uudelle Suomelle toimittamien Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tilastojen mukaan EU-maissa annettiin kyseisinä vuosina kaikkiaan 1 489 235 myönteistä päätöstä jätettyihin 3 415 085 ensimmäiseen turvapaikkahakemukseen. Myönteisten päätösten osuus oli tässä laskennossa Sipilän mainitsema noin 44 prosenttia.

Myönteisten päätösten määrä vuosittain löytyy EASO:n raporteista vuosilta 2017, 2016 ja 2015. Tässä tapauksessa myönteisten päätösten määrää on siis verrattu hakijoiden jättämien turvapaikkahakemusten kokonaismäärään, ei tehtyjen päätösten määrään.

Tehtyjä päätöksiä on vähemmän kuin hakemuksia, joten päätösmäärään verrattuna myönteisten päätösten osuus näyttäisi suuremmalta kuin Sipilän vertailussa. Erna Bodströmin mukaan tehtyjen päätösten määrä olisi oikea vertailukohta, ja myös EASO laskee myöntöprosentit (engl. recognition rate) päätösten kokonaismäärästä.

EASO:kin alleviivaa raporteissaan turvapaikkatilastoinnin vaikeutta, jota aiheuttaa muun muassa hakemusten ja niistä tehtyjen päätösten osuminen eri vuosille.

Kekomäki huomauttaa, että osa tulijoista on tehnyt myös uusintahakemuksia, jotka nekin sekoittavat osaltaan pakkaa. Myös oikean kategorian löytäminen tulijoille voi olla varsin vaikeaa. Osa tulijoista on kääntynyt esimerkiksi kristinuskoon. Kekomäki pohtii, että jos tällainen henkilö on saanut ensin kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta kääntynyt sen jälkeen ja uusinut hakemuksensa, mihin kategoriaan hänet pitäisi lukea.

”Näitä epävarmuustekijöitä on todella paljon.”

Kekomäen mielestä Sipilä on käyttänyt niin sanotusti oikeimpia lukuja, mitä tilanteesta on saatavissa.

”Ne ovat kuitenkin ne, joista ylipäänsä EU:ssa koko maahanmuuttosektoria seurataan. En oikein tiedä, mitä muitakaan voisi käyttää”, Kekomäki sanoo.

Lue lisää: Juha Sipilä lyö nyt pöytään omat lukunsa: ”Tosiasia on, että suurin osa ei täyttänyt turvapaikkakriteerejä”

Kekomäki huomauttaa myös, että suurin osa pakolaisista on joutunut pakenemaan jo maan sisällä tai lähtenyt naapurimaihin leireille pakolaisiksi. Hän pohtii, mikä on liikkeelle paneva voima, kun ihminen sitten jatkaa eteenpäin. Hänen mukaansa silloin lähestytään jo sitä, että haetaan parempaa taloudellista asemaa ja turvaa sieltä, mistä pakolaisoikeudellisesti sitä ei ole ajateltu. Hän huomauttaa, että Sipilän ajattelua voi ymmärtää sitä kautta, että kun turvapaikanhakijat valitsevat kohdemaan EU:hun tultuaan EU:n sisällä, taloudellinen puoli saattaa näyttää suurempaakin osaa kuin turvapaikkapäätöstilastot.

”Tämä on hyvä myös pitää mielessä laajempana näkökulmana.”

Mistä johtuu Suomen ero EU-keskiarvoon?

Pääministerin erityisavustaja Markus Lahtinen ei osaa suorilta käsin sanoa, mistä johtuvat Bodströmin esiin nostamat erot Suomen turvapaikkamyöntöprosenteissa verrattuna EU-keskiarvoon, jonka perusteella Suomen linja näyttäytyy verrattain tiukkana. Hän huomauttaa, ettei ole maahanmuuttoasiantuntija, mutta aina pitäisi katsoa myös lukujen taustalla olevaa pakolaisjakaumaa. Esimerkiksi lähes kaikki syyrialaiset ovat hänen mukaansa saaneet suojelua, kun taas monet irakilaiset ovat jääneet ilman turvapaikkaa. Suomeen on tullut erityisen paljon juuri irakilaisia. Lisäksi eri osista Irakia on erilaiset turvallisuuskäsitykset, mikä voi olla yksi tekijä taustalla.

Lahtisen mukaan Sipilän hallitus on pyrkinyt yhtenäiseen linjaan muun Euroopan kanssa, eikä Suomen haluta näyttäytyvän maana, jossa turvapaikka olisi helpompi saada kuin muualla. Maahanmuuttovirasto on kertonut yhdenmukaistaneensa päätöskäytäntöjä erityisesti Ruotsin kanssa loppuvuodesta 2015 tehdyn kansainvälisen vertailun perusteella.

”Tietenkin pakolaiset pyrkivät optimoimaan sitä hyväksymisprosenttia”, Lahtinen sanoo Uudelle Suomelle.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtajan Jorma Vuorion mukaan pelkkiä tilastoja vertaamalla ei voi väittää, että Suomen maahanmuuttolinja olisi tiukempi kuin muualla Euroopassa, vaan pitäisi käydä läpi, mistä erot lukujen välillä johtuvat ja katsoa tulijaprofiileita. Hänkin huomauttaa, että esimerkiksi eri puolilta Irakia tulevien tilanne vaihtelee.

Vuorion mukaan Euroopan maahanmuuttopolitiikassa pyritään koko ajan yhteiseen linjaan ja järjestelmään. Suomi on pyrkinyt yhtenäistämään linjaansa erityisesti Ruotsin kanssa, jotta naapurimaat näyttäytyisivät mahdollisimman samanlaisina. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä Ruotsissa on hiukan tiukempi linja kuin Suomessa ja esimerkiksi oleskeluluvat myönnetään vain kolmeksi vuodeksi kerrallaan, kun Suomessa vastaava aika on neljä vuotta.

Vuorio muistuttaa, että Sipilä on ollut paikalla kokouksissa, joissa Euroopan turvapaikkatilannetta pohditaan ja puidaan.

”Sipilän osalta voi sanoa sen, että kyllähän EU:n tasolla tätä keskustelua on käyty eri pöydissä ja todettu että merkittävä osa on lähtenyt pakoon näköalattomuutta ja huonoja elinolosuhteita.”

Vuorion mielestä Sipilän lausunnot eivät ole menneet pieleen. Hän huomauttaa, että eräässä vaiheessa Keski-Välimeren reitillä suurin osa todellakin oli niin sanottuja elintasopakolaisia. Länsi-Afrikasta tuli paljon ihmisiä Italiaan, eikä turvapaikkaa Vuorion mukaan myönnetty kuin pienelle murto-osalle. Tulijavirtojen profiili kuitenkin vaihtelee.

Vuorio muistuttaa, että Suomeen vuonna 2015 tulleista peräti 5000 henkilöä lähti heti pois ilman ensimmäistäkään viranomaispäätöstä. Hänen mielestään tämä osoittaa, että moni oli alkujaan lähtenyt salakuljettajien houkuttelemana paremman elintason perään.

Lue myös:

Juha Sipilän heitto maahanmuuttajista suututtaa – Tutkija: ”Onko sinulla näyttöä ruman väitteesi tueksi?”

Juha Sipilä Ylelle: ” Olen valmis nostamaan kehitysapua ja tuplaamaan pakolaiskiintiön”

Päivitys klo 20.17: lisätty Erna Bodströmin kommentti myöntöprosentin laskutavasta.