Oppositiossa ollaan kuohuksissaan tänään julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomen turvapaikkalinja on kiristynyt merkittävästi. Ainakin puoluejohtajat Touko Aalto (vihr.) ja Li Andersson vaativat hallitukselta nyt välittömiä toimia.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin julkaiseman tutkimuksen mukaan maahanmuuttoviraston (Migri) ratkaisukäytännöt ja tulkinnat ovat kiristyneet huomattavasti. Tutkimuksessa vertailtiin irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevia päätöksiä vuosina 2015 ja 2017, ennen turvapaikanhakijamäärän hetkellistä kasvua ja hakijamäärän jälleen normalisoiduttua.

Kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema on heikentynyt merkittävästi, eikä se selity ulkomaalaislain muutoksilla tai hakijoiden profiililla. Tutkijoiden mukaan todennäköisimmät selittävät tekijät linjan kiristymiselle löytyvät poliittisesta ohjauksesta ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentymisestä.

Migri ja sisäministeriö vastasivat, että linjaa on yhdenmukaistettu muiden EU-maiden ja erityisesti Ruotsin kanssa.

– EU:n pyrkimys on luoda toimiva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jonka keskeinen tavoite on yhteisten normien yhdenmukainen soveltaminen. Siihen on Suomessakin pyritty, kun on havaittu kansallisen EU-normien soveltamiskäytännön poikkeavan selvästi muista EU-maista, ministeriön tiedotteessa todetaan.

Tietyllä lyhyellä aikavälillä tehtyjä päätöksiä tutkimalla ei ministeriön mukaan voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko hakijoiden esittämien perusteluiden hyväksymisessä tapahtunut muutoksia. Tätä varten olisi tarkasteltava myös turvapaikkapuhuttelupöytäkirjoja ja puhuttelun sisältöä. Lisäksi olisi hyvä tarkastella hallinto-oikeuksien päätöksiä.

– Tämä selvitys oli toki suppea, mutta kaikki tutkimukset ovat erittäin tervetulleita ja meidän pitää olla jatkuvasti herkkiä arvioimaan toimiiko turvapaikkaprosessimme lakien tarkoittamalla ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisella tavalla, sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) toteaa tiedotteessa.

Turvapaikkahakemukset tutkitaan ja ratkaistaan ministeriön mukaan aina yksilöllisesti. Maahanmuuttoviraston ja turva-paikkapäätöksenteon tavoitteena on aina se, että kansainvälistä suojelua myönnetään sitä tarvitseville.

Aalto vaatii palauttamaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.

– Suomen pitää olla maa, jolla on sydäntä auttaa hädänalaisia. Meidän on varmistettava, että turvaa hakevien asia käsitellään perinpohjaisesti ja oikein. Nyt näin ei ilmiselvästi tapahdu, Aalto kirjoittaa blogissaan.

Aallon mukaan tutkimuksen tulokset alleviivaavat vakavaa huolta turvapaikkamenettelyn luotettavuudesta. Suojelun tarpeen selvittäminen on puutteellista ja kynnys saada suojelua on noussut. Moitteita on tullut aiemmin niin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ltä, ihmisoikeusjärjestö Amnestyltä kuin UNICEF:ilta.

– Suomi ei enää pidä huolta edes lasten asemasta. Siitä on oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus kaukana. UNICEF sanoi tällä viikolla suoraan, että Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia muun muassa käännytyksissä, säilöönotossa vankilamaisiin olosuhteisiin ja rajoittamalla oikeusapua, Aalto kirjoittaa.

Aalto odottaa sisäministeri Mykkäseltä ripeitä ja konkreettisia toimia.

– Pakkopalautukset on keskeytettävä ja turvapaikkamenettelyn luotettavuus on palautettava. Niille jotka eivät ole saaneet oikeudenmukaista käsittelyä, on sellainen nyt uusintahakemuksen käsittelyssä taattava. Osaavan oikeusavun saaminen jo prosessin alkuvaiheessa on varmistettava kaikille. Valitusajat on palautettava normaaleiksi, jotta oikeusmurhilta vältytään, Aalto vaatii kirjoituksessaan.

Myös Li Andersson vaatii hallitukselta välittömiä toimia turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseksi.

– Tutkimuksen tulokset ovat kylmäävää luettavaa, vaikka ne eivät valitettavasti yllätyksenä tulekaan, Andersson sanoo tiedotteessa.

Kansainvälistä suojelua myönnettiin vuonna 2017 huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015. Tutkimuksen otokseen sisältyvistä vuoden 2015 päätöksistä 14 % oli kielteisiä, 2017 puolestaan 79 %. Vuonna 2015 kolmessa päätöksessä neljästä Maahanmuuttovirasto piti hakijan pelkoa objektiivisesti katsoen perusteltuna, kun taas vuonna 2017 näin oli vain joka viidennessä päätöksessä.

Migrikin kommentoi Ylelle myönteisten päätösten roiman laskun yllättäneen.

Andersson huomauttaa, että kehitys on huolestuttava perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen ja suomalaisen oikeusvaltion kannalta.

– Yhden ihmisryhmän asemaa on dramaattisesti heikennetty, ei demokraattisesti hyväksytyllä lainsäädännöllä, vaan Sipilän hallituksen aggressiivisella poliittisella painostuksella. Keskeisimpien ihmisoikeuksien toteutuminen ei oikeusvaltiossa yksinkertaisesti saa riippua viranomaisten vaihtelevista tulkinnoista ja niihin vaikuttavasta poliittisesta ohjauksesta.

Andersson perää hallitukselta vastuunottoa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseksi.

– Vaadimme hallitukselta välittömiä toimia ihmisten yhdenvertaisen oikeusturvan pelastamiseksi. Maahanmuuttoviraston toiminnasta on teetettävä riippumaton, ulkopuolinen selvitys. Myös oikeusministeriön lupailema selvitys turvapaikanhakijoiden oikeusapuun tehtyjen kiristysten seurauksista tarvitaan pian ja hallituksen on korjattava oikeusapuun tehdyt heikennykset, Andersson sanoi.