Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sd.) esitti torstaina huolensa muun muassa maahanmuuttajista, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa yhteiskunnasta ja sen arvoista. Hän muistutti syrjäytymisriskin olevan tällöin huomattava.

– Vaikea ajatella, että Suomi poikkeaisi muista maista, joihin on maahanmuuttoa, Heinäluoma sanoi torstaina maahanmuuttajien kotouttamisen toimivuutta tarkastelleen raportin julkaisutilaisuudessa, joka näytettiin myös verkkolähetyksenä.

Heinäluoma myös muistutti Ruotsin lähiöongelmista. Ruotsissa maahanmuuttajat ovat eriytyneet tietyille asuinalueille, mikä on aiheuttanut monenlaisia ongelmia.

– Meillä on vastaavat ongelmat käsissä 20 vuoden sisällä, jos emme onnistu nopeuttamaan maahanmuuttajien sopeutumista, Heinäluoma sanoi.

Tutkija Sari Pitkänen sanoikin tilaisuudessa, että työllistämistoimien lisäksi myös asuminen on tärkeää huomioida kotouttamisessa. Asuinpaikalla voi olla vaikutusta esimerkiksi kielenoppimiseen.

Raportissa ei tosin ole esitetty varsinaisesti asumiseen liittyviä ratkaisuja, minkä Pitkänenkin tilaisuudessa myönsi.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan torstaina julkistaman Monimenetelmäinen tutkimus kotouttamistoimenpiteiden toimivuudesta -raportin mukaan kielenopetukseen pitäisi lisätä monipuolisempaa kielikoulutarjontaa sekä lisätä velvoittavuutta kielikoulutukseen työperäisillä maahanmuuttajilla ja kansainvälisillä opiskelijoilla.

Maahanmuuttajia kotoutettaessa pitäisi raportin mukaan ottaa huomioon kunkin erilainen osaaminen ja luoda joustavia palvelukokonaisuuksia kotoutumisen eri vaiheisiin. Palvelukokonaisuuksissa olisi muistettava kotoutumisen kaksisuuntaisuus ja osallisuus yhteiskunnassa sen lisäksi, että huomioidaan työllistäminen, osaamisen kehittäminen, kielitaito ja yhteiskunnan toimintamallien välittäminen.

Raportin mukaan maahanmuuttajien ensimmäisen sukupolven nuorilla alikouluttautuneita on liki 60 prosenttia, mutta toisessa sukupolvessa heitä on enää puolet verrattuna ensimmäiseen sukupolveen. Osuus on edelleen korkea, mutta peruskoulutuksella nähdään silti olevan myönteinen kotoutumisvaikutus, sillä Suomessa koulutuksen saaneiden maahanmuuttajien koulutustaso lähenee suomalaistaustaisten koulutusastetta.

Ohjausryhmän puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta totesi julkaisutilaisuudessa, että Suomessa työnantajilla voisi aktiivisempi rooli kotouttamisessa.

Raportti suosittelee, että maahanmuuttajien työllistämistä tukevissa palveluissa lisättäisiin esimerkiksi kotoutumiskoulutusta, työhönvalmennusta ja palkkatukea. Mentoroinnin avulla puolestaan voitaisiin lisätä tietämystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja vahvistaa työllistymiselle tärkeää verkostoitumista.

Lue lisää:

Poliisin tutkijat varoittavat: Ruotsin jengi-ilmiö riski Suomessakin – puututtava pian

Ruotsin ongelmalähiöt huomattu Suomessakin: ”Maahantulijoille opetettava suomalainen käyttäytymistapa”