Suomi on ensimmäisiä hyvinvointivaltioita maailmassa, jossa merkittävä määrä väestöstä on ikääntynyttä. Väestörakenteen muutosta selvittämään on asetettu väestöpoliittinen selvityshanke ajalle 1.5.2020–31.3.2021.

Valtioneuvoston kanslian asettamassa selvityshankkeessa tehdään politiikkasuosituksia kestävän väestökehityksen turvaamiseksi.

Hankkeen selvityshenkilöksi on valittu tutkimusprofessori Anna Rotkirch, joka on usein julkisuudessa kommentoinut Suomen synkkiä syntyvyyslukuja. Hankkeen tukena toimivat hallituspuolueiden valtiosihteereistä muodostettu ohjausryhmä ja itsenäinen väestöpoliittinen tiedepaneeli.

Suomessa ei ole tehty kattavaa väestöpoliittista selvitystä yli vuosikymmeneen, vaikka syntyvyys on laskenut jyrkästi koko 2010-luvun ja oli vuonna 2019 kaikkien aikojen matalimmalla tasolla.

”Syntyvyyden lasku on ollut hämmästyttävän voimakas, ja on tärkeää selvittää, mistä se johtuu. Alkuvuonna lapsia on kuitenkin syntynyt enemmän kuin edeltävänä vuonna. Syntyvyyden laskun aallonpohja on ehkä ohitettu”, toteaa selvityshenkilö Rotkirch tiedotteessa.

”Väestönkehitykseen liittyy monta haastetta, mutta myös mahdollisuuksia”, Rotkirch korostaa.

”Suomi on onnellisten ja osaavien ihmisten maa, jossa tulevaisuudenusko on säilynyt korkealla myös koronan aikana.”

Selvityshankkeen tavoitteena on tarkastella väestörakenteen kehitystä, huoltosuhteen muutosten vaikutuksia hyvinvointiyhteiskuntaan sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden vaikutusta syntyvyyteen.

Hankkeessa tarkastellaan myös syitä syntyvyyden laskuun, nuorten aikuisten tarpeiden ja odotusten muutoksia 2000-luvulla sekä perhemyönteisen työelämän ja yhteiskunnan lapsimyönteisyyden vaikutuksia syntyvyyteen.

HUS: ”Vilkas synnytyskesä”

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoo tiedotteessaan, että Uudellamaalla on ”odotettavissa vilkas synnytyskesä”. Kesä on tyypillisesti vilkasta aikaa synnytyssairaaloissa.

”Syntyvyyden nousu on ensisijaisesti yhteiskunnallinen ilmiö, jota emme osaa lääketieteen ammattilaisina täysin selittää. Aihe on ollut viime vuosina paljon esillä julkisuudessa. Silläkin voi olla jotain vaikutusta positiiviseen kehitykseen”, HUSin Naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja Seppo Heinonen toteaa tiedotteessa.

”Kokonaissyntyvyyttä on vaikeaa ennakoida, ja luontaista vaihtelua on aina. Kehitys näyttää silti positiiviselta vuosikausia laskeneen synnytysten määrän jälkeen.”

HUSin alueen synnytysten määrä kasvoi keväällä 7,5 prosenttia tammi–toukokuussa vuoden takaiseen verrattuna. HYKS-alueen synnytyssairaaloissa, Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa, kokonaiskasvua kertyi 5,6 prosenttia.

He kuuluvat tiedepaneeliin ja ohjausryhmään

Valtioneuvoston selvityshankkeen tueksi asetettuun ohjausryhmään kuuluvat varsinaisina jäseninä valtiosihteerit Olli Koski (puheenjohtaja), Maria Kaisa Aula, Minna Kelhä, Malin Brännkärr ja Olli-Poika Parviainen. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea selvityshenkilöä ohjaamalla häntä politiikkasuositusten valmistelussa.

Hankkeen tueksi asetettuun väestöpoliittiseen tiedepaneeliin kuuluu kymmenen tutkijaa eri tieteenaloilta. Sen toimikausi jatkuu 31.1.2021 saakka.

Tiedepaneeliin jäsenet ovat puheenjohtaja professori Marja Jylhä, tutkimusprofessori Mika Gissler, erikoistutkija Marika Jalovaara, apulaisprofessori Marjut Jyrkiäinen, professori Teppo Kröger, professori Ismo Linnosmaa, professori Jouko Miettunen, professori Mikko Myrskylä, tutkimusprofessori Ari Väänänen ja professori Eva Österbacka. Paneelin jäsenet on nimitetty henkilökohtaisen asiantuntijuutensa perusteella, eivätkä he edusta organisaatiotaan tai edunvalvontatahoaan.

Tiedepaneelin tehtävänä on käydä vuoropuhelua selvityshenkilön kanssa ja osallistua ohjausryhmän kanssa käytäviin kokouksiin. Jäsenet voivat tuottaa aihepiiriin liittyviä lyhyitä katsauksia ja esittää arvioita politiikkasuosituksista väestörakenteeseen sopeutumiseksi ja kestävän väestökehityksen turvaamiseksi.