Jos hoivapalveluja tarjoavat yritykset eivät kykene tuottamaan laadukasta hoivaa tehtyjen sopimusten puitteessa, täytyy hoivapalvelujen tarjoamisesta luopua, arvioi tutkijatohtori Henrik Rydenfelt Etiikka.fi-sivustolla.

”Tällöin palvelut siirtyvät takaisin julkisille toimijoille, ja niiden kestävyys ja hinta on arvioitava kokonaan uudelleen”, Rydenfelt toteaa.

Rydenfelt on etiikkaan keskittynyt käytännöllisen filosofian ja viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa sekä tutkijatohtori Oulun yliopistossa. Hän on myös Viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hän kirjoittaa Esperi Caren tapauksesta Etiikka.fissä.

Rydenfelt ei usko, että ongelmien pohjasyy olisi hoivayritysten pyrkimys tuottaa voittoa – ongelmia on myös julkisella puolella. Hän uskoo, että ongelman ydin on pikemmin kilpailu.

”Avoimilla markkinoilla rahoille löytyy lopulta ottaja. Sopimuksia tehdään, vaikka raha ei riitä laadukkaan palvelun tuottamiseen. Tuotetaan sitä, mitä pystytään – ei sitä, mitä luvataan. Kalliimpi julkinen palvelu lakkautetaan: edullisempaa on tarjolla”, tutkija kirjoittaa.

”Kunnat maksavat hoivakotipalvelujen tarjoajille noin 120 euroa vuorokaudessa asiakkaalta. Millaista palvelua voi odottaa viidellä eurolla tunnissa? Montako hoitajaa sillä palkataan, kun tulojen pitäisi kattaa myös tilat, ruoka ja tarvikkeet”, hän kysyy.

Lähes mahdottomia sopimusehtoja ”seuraa näytelmän arvottomin osa”.

”Molemmat osapuolet – sekä hoivapalvelujen tilaaja että tuottaja – teeskentelevät, etteivät ole tietoisia ongelmista. Tai jos ovatkin, ne on tarkoitus korjata. Jos ei nyt heti, niin aivan kohta”, Rydenfelt kirjoittaa.

Esperi Caren toimitusjohtaja pahoitteli ennen irtisanoutumistaan, ettei yhtiö kuullut henkilöstön ”hiljaisia viestejä”, joista tosin oli raportoitu näkyvästi julkisuudessa.

”Samalla Esperi Caren työntekijöitä on kehotettu vaikenemaan ongelmista. Työntekijöitä on irtisanoutunut eettisistä syistä. Omaisten tiedonsaantia on rajoitettu. Toimintaa selvittäneelle toimittajalle tuli puhelinsoitto poliisilta”, Rydenfelt ihmettelee.

”Tulpat korvissa on vaikea kuulla, etenkin jos puhujalle työnnetään suukapula suuhun.”

Viimeisestä tapauksesta uutisoitiin keskiviikkona. Esperi Care poisti työpaikalta työntekijän, joka oli ilmoittanut valvoville viranomaisille epäkohdasta – vieläpä kohun jo ollessa käynnissä. Tämä siitä huolimatta, että laki on yksiselitteinen: työntekijään, joka ilmoittaa lakiin kirjatun velvoitteen mukaisesti epäkohdasta, ei saa kohdistaa vastatoimia.

LUE MYÖS: Esperi Care poisti ilmoituksen tehneen hoitajan – Valvira: ”Laki on yksiselitteinen”, vastatoimet kielletty

”Jokainen hoivapalvelujen tuottaja tuskin toimii samoin. Vakavat ongelmat myös muilla palveluntarjoajilla antavat kuitenkin aihetta ajatella, että kyseessä on alan tapa”, Rydenfelt arvioi.

Hän huomauttaa, että jokainen eduskuntapuolue on ollut viimeisen viiden vuoden aikana hallituksessa, joten ulkoistukset ja ongelmat eivät ole kenellekään yllätys. Hän arvioi, että hallituksen lupaus sote-uudistuksen parantavasta vaikutuksesta voi osin olla totta.

”Ehdotettu sote-uudistus siirtäisi vastuun palveluista maakunnille ja toisi asiakkaalle valinnanvapauden. Voi tietysti olla, että pientä kuntaa osaavampi tilaaja ja jaloillaan äänestävät asiakkaat karsisivat mädimpiä munia. Koko ongelmaa ne eivät ratkaise”, hän pohtii.