Fortumin osallistumisen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen – ja sitä myöten hankkeen onnistumisen – voi päättää viime kädessä Venäjän presidentti Vladimir Putin. Näin uskoo Aleksanteri-instituutin Venäjän energiapolitiikan tutkija Veli-Pekka Tynkkynen.

Energiayhtiö Fortum neuvottelee parhaillaan venäläisen energiajätin Gazpromin kanssa sopimuksesta, jossa Fortum hankkisi määräysvallan Luoteis-Venäjällä sijaitsevia vesivoimalaitoksia hallitsevasta yhtiöstä. Omistus olisi yhdessä ydinvoimayhtiö Rosatomin kanssa.

Vastineeksi kaupasta Fortum on ilmoittanut osallistuvansa Fennovoiman ydinhankkeeseen. Fennovoiman tulee esittää valtioneuvostolle realistinen suunnitelma ydinvoimalan 60 prosentin kotimaisuusasteesta 6. elokuuta mennessä tai yhtiön hanke ei etene.

Tynkkynen arvioi, että Fortum ui Venäjän energiapolitiikassa vastavirtaan, jos neuvottelut toteutuvat. Ulkomaisen yhtiön määräysvalta venäläisessä energiayhtiössä on poikkeus.

- Päinvastoin. Viime vuosina ulkomaisilta toimijoilta on otettu pois äänivaltaa venäläisissä energiayhtiöissä, Tynkkynen sanoo Uudelle Suomelle.

- Sähköntuotanto on Venäjälle strateginen ala. Valtio on katsonut sektorin perään tarkasti, jopa vainoharhaisesti.

Fortum-neuvotteluissa vastakkain ovat Venäjän näkökulmasta ydinvoimayhtiö Rosatomin ja kaasusta päätuottonsa saavan Gazpromin etu. Mittaluokka on sellainen, että Tynkkynen uskoo Venäjän valtionjohdon harkitsevan hyvin tarkkaan, kumman puolelle Fortum-päätös kallistuu.

Rosatom saisi merkittävän hyödyn rakentaessaan ydinvoimalan tiukkojen turvamääräysten Suomeen, länsimaahan. Tämä tukisi Rosatomin liiketoimintaa, mutta myös Venäjän energiadiplomatiaa.

- Tämä on ollut hyvin tärkeä osa Vladimir Putinin ulkopolitiikkaa. Putinin ja [tasavallan presidentti] Sauli Niinistön tapaamisessa nostettiin esiin Loviisan ydinreaktorien uudistaminen. Uskon sataprosenttisesti, että Putinin lähipiiri ja Putin itse on tekemässä tätä päätöstä Fortum-neuvotteluista, Tynkkynen arvioi.

Gazprom puolestaan hyötyisi enemmän pitämällä vesivoimalat itsellään. Vesivoima lasketaan uusiutuvaksi energiaksi, mikä helpottaa Gazpromin asemaa päästökaupassa. Yhtiö on myös pörssiin listattu valtionyhtiö, joten se ei voi tehdä taloudellisesti järjettömiä hankkeita. Sitä kuitenkin ohjataan vahvasti poliittisesti.

- Gazpromin ja Rosatomin peitset osuvat yhteen tässä kaupassa, Tynkkynen sanoo.

Lopulta päätös – oli se mikä tahansa – tulee olemaan Venäjän energia- ja ulkopolitiikan sekä Gazpromin taloudellisten etujen välillä.

Tynkkynen arvioi, että Fortum-päätöstä ei tulla näkemään kovin aikaisin ennen 6. elokuuta olevaa takarajaa.

- Suomessa keskustelu Fennovoimasta ja sen taloudesta on ollut poliittisella tasolla. Uskon, että Venäjä katsoo, kuinka pitkälle suomalaiset poliitikot menevät hankkeessa turvatakseen 60 prosentin kotimaisuusasteen, Tynkkynen sanoo.

- Näin voidaan saada Fennovoima eteenpäin Venäjälle huokeammalla hinnalla, jopa ilman Fortumin kanssa tehtyjä lehmänkauppoja. Uskon, että päätös menee kalkkiviivoille.

Tänään kroatialainen Migrit Energija ilmoitti, että se on saanut uuden tarjouksen Fennovoiman kotimaisia omistajia edustavalta Voimaosakeyhtiö SF:ltä. Tarjouksessa Migritille annettaisiin 6 prosentin osuus Hanhikiven ydinvoimalan sähköstä.

Voimaosakeyhtiö omistaa 66 prosenttia Fennovoimasta. Sen omistuspohjasta on edelleen jäljellä noin 6 prosenttia, joka pitäisi saada ETA-maihin sijoittuvaan omistukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö katsoi aiemmin, että Migrit Energijan taustojen perusteella yhtiön todellinen määräysvalta ei ole ETA-alueelta. Migritin investointia Hanhikiveen olisi rahoittamassa venäläisen Sberbankin tytäryhtiö.