Suomessa on luotettu liikaa ”systeemiin” ja uskottu, että yhteiskunnan järjestelmät pitävät huolen myös maahanmuuttajista, sanoo Suomen somaliväestön elämää tutkinut akatemiatutkija Marja Tiilikainen Uudelle Suomelle.

Tiilikaisen mukaan huolestuttava osa somalitaustaisista nuorista, Suomen somaliväestön toisesta sukupolvesta, on tällä hetkellä syrjäytymisvaarassa. Hänen mukaansa somaliperheet tarvitsevat nykyistä enemmän apua lastensa kouluttautumisen tukemiseen.

–Nyt näyttää siltä, että jotain täytyy tehdä. On toimittava aktiivisemmin, Tiilikainen sanoo.

Tänään julkaistun Somalis in Helsinki -tutkimuksen keskeinen tulos on, että Suomen somalinkielinen vähemmistö ei edelleenkään koe itseään ”suomensomaleiksi” – siis osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Raporttiin haastateltujen yli sadan somalin vastauksista käy ilmi, että tunteeseen ovat syynä muun muassa somalien kokema syrjintä, korkea työttömyys sekä kanssakäymisen puute kantaväestön kanssa.

–Työpaikka on avain moniin kontakteihin, ja jos se puuttuu, niin puuttuu iso osa arjen kontaktipintaa, Tiilikainen selittää ilmiön syitä ja seurauksia.

Tiilikaisen mukaan parempi työllistyminen on avainasia, jos halutaan, että somalit todella integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tällä hetkellä tilanne ei ole hyvä. Se on jopa hälyttävä, kun tarkastellaan somalinuorten syrjäytymislukuja.

Somalis in Helsinki -tutkimuksessa mainitaan Tilastokeskuksen tutkimus, jonka mukaan lähes kolmannes 15–29-vuotiaista somalin kieltä äidinkielenään puhuvista helsinkiläisistä kuuluu niin sanottuihin kadonneisiin nuoriin. Noin 31,2 prosenttia somalinuorista ei siis kuulu työvoimaan eikä myöskään opiskele täysipäiväisesti.

Suomenkielisen, samanikäisen väestön osalta tämä syrjäytymisluku on 3,7 prosenttia, venäjänkielisen väestön osalta 10,3 prosenttia. Kurdivähemmistön luku sen sijaan on lähes somalien tasolla.

Merkittävä osa somalinuorista siis tippuu esimerkiksi koulutusputkesta jo yläasteen jälkeen.

–Tämä on koko yhteiskuntaa koskeva asia, Tiilikainen sanoo.

–Onko luotettu liikaa siihen, että systeemi toimii myös maahanmuuttajien kohdalla? Nyt näyttää siltä, että jotain täytyy tehdä.

Tiilikaisen mukaan ongelmaan ei ole havahduttu kunnolla, koska vasta nyt Suomessa on olemassa somaliväestön toinen sukupolvi.

–Nyt asiaa joudutaan todella miettimään, Tiilikainen sanoo.

Jos avain integraatioon on työ, avain työllisyyteen on koulutus. Yksi Tiilikaisen johtaman tutkimuksen toimenpide-ehdotuksista on, että somalivanhemmille pitää tiedottaa nykyistä tehokkaammin ja varhaisemmin Suomen koulutusjärjestelmästä ja siitä, miten lapsen opiskelua voi tukea.

– Somaliperheet tarvitsevat ohjausta ja tukea jo kauan ennen lapsen yhdeksättä luokkaa, jotta he ymmärtävät erilaisia koulutusväyliä ja mitä esimerkiksi lukioon vaaditaan. Nyt somaleja on ylimmässä koulutuksessa varsin vähän, Tiilikainen sanoi tutkimuksen tiedotteessa.

–Suomalaisessa koulussa perheen ohjaaminen painottuu peruskoulun yhdeksännelle luokalle. On unohdettu, että maahanmuuttajavanhemmilla ei ole sitä hiljaista tietoa, joka suomalaisilla on, Tiilikainen tarkentaa Uudelle Suomelle.

Somalis in Helsinki -tutkimushanke on osa vertailevaa tutkimusta, jossa selvitetään somalialaisten integraatiota seitsemässä eurooppalaisessa kaupungissa.