Turun yliopiston akatemiatutkija Marika Jalovaara kertoo tutkimushankkeensa blogissa, että Suomessa lapsettomuus yleistyy poikkeuksellisesti. Tilastokeskuksen tänään maanantaina julkaisemista syntyvyysluvuista on keskusteltu vilkkaasti.

Jalovaara selvittää tutkimushankkeessaan juuri laskevan syntyvyyden syitä. Aiempi aaltoliike syntyvyydessä on Jalovaaran mukaan tarkoittanut lähinnä sitä, että lastensaanti on siirtynyt myöhemmälle iälle. Vuonna 2010 alkanut syntyvyyden lasku on kuitenkin poikkeuksellisen voimakas ja ilmiö on jatkunut pitkään.

LUE MYÖS:

”Voimakkaasti laskeneen kokonaishedelmällisyyden lisäksi poikkeuksellista Suomessa on myös lapsettomuuden yleistyminen. Lapsettomuus tarkoittaa tässä sitä, ettei naiselle tai miehelle synny yhtäkään lasta. Nelikymppisisistä miehistä jo kolmannes on lapsettomia, ja naisistakin yli viidennes, kun muissa Pohjoismaissa osuus on naisilla jäänyt 12­–14 prosenttiin. Lapsettomien osuus 35-vuotiailla on kasvanut [hurjaksi]: 44 prosenttia miehistä ja 29 prosenttia naisista on lapsettomia. Sen ikäisistä osa saa vielä ensimmäisen lapsen, mutta osuudet viittaavat siihen, että luku tulee kasvamaan entisestään”, Jalovaara kirjoittaa.

Jalovaaran mukaan lapsettomaksi jääminen on yhteydessä huono-osaisuuteen ja siihen liittyy uudenlaista sosiaalista eriarvoisuutta.

”Aiemmin lapsettomuus oli Pohjoismaissa yleisempää korkeasti koulutetuilla naisilla. Lapsettomaksi jäävien osuus on kuitenkin viime vuosina kasvanut ainoastaan vähemmän koulutetuilla naisilla. Heistä jo suurempi osa on tällä hetkellä lapsettomia kuin muista naisista. Koulutuksen ja lapsettomuuden välinen yhteys on siten naisilla kääntynyt samansuuntaiseksi kuin mitä se on ollut miehillä jo pitkään”, Jalovaara kirjoittaa.

LUE MYÖS:

35–39-vuotiailla naisilla lapsettomien osuus ”perusasteen koulutuksen varassa olevilla kasvaa voimalla, keskiasteella nähdään jatkuvaa kasvua ja korkeakoulutetuilla naisilla ei tapahdu mitään”, Jalovaara huomauttaa. Tämä kertoo tutkijan mukaan paljon syntyvyyden viimeaikaisesta laskusta.

”Vähän koulutetut ovat jääneet jälkeen ainakin ensimmäisen lapsen saamisessa. Osa ei halua saada lapsia ja osa ei voi saada lapsia esimerkiksi biologisista syistä. Mutta tiedetään, että useimmat edelleen haluavat jossakin vaiheessa pitkän parisuhteen ja lapsia. Perheettömyys on yleisintä niillä, joilla on heikoimmat mahdollisuudet muovata elämämänkulkujaan mieluisikseen”, Jalovaara kirjoittaa.

Jalovaaran mukaan lapsettomaksi jääneistä valtaosa ei ole koskaan asunut puolison kanssa, tai heillä on takanaan lyhyitä avoliittoja. Yhteiskunnallisia tukia lapsiperheille pohdittaessa tulisi Jalovaaran mukaan ottaa huomioon lapsia haluavat lapsettomat, joiden perheenlisäys kompastuu ”sirpaleisiin tai puuttuviin parisuhteisiin ja työuriin”.

Syntyvyyskeskustelua on tänään käynyt myös vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela. Moni ekonomisti pitää Suomen syntyvyystilanteen syytä mysteerinä, mutta Suomela on eri mieltä.

”Syntyvyyden laskusta puhutaan ikään kuin ilmiö olisi täysi mysteeri. Ei ole - syntyvyyttä on tutkittu jo pitkään ja tulokset ovat aika selkeitä. Ihmisten taloudellinen epävarmuus erottuu kirkkaasti yhtenä suurimmista syistä olla hankkimatta lapsia”, Suomela tviittasi tänään.

Suomela viittaa ensisijaisesti Väestöliiton tutkimuksiin ja kyselyihin. Hänen tviittinsä herättivät runsaasti keskustelua ja vastalauseita.

”On häkellyttävää huomata kuinka itsevarmasti ja jopa hyökkäävästi ihmiset mutuilevat syntyvyydestä. Karuimmissa tapauksissa tutkimustieto kiistetään puhtaasti omaan mutuun vedoten. Tutkimus ei ole täydellistä, mutta on se nyt mutua luotettavampi tietolähde”, Suomela tviittaa.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ei kuitenkaan näe, että yksin koulutustaso tai kokemus epävarmuudesta selittäisivät yksiselitteisesti syntyvyyden laskua.

”Vaikka lapsettomuus on kasvanut matalan koulutustason naisilla, on syntyvyys on pienentynyt kaikilla koulutustasoilla”, Kärkkäinen tviittaa.