Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ihmettelee pääministeri Sanna Marinin (sd) ”kovaa retoriikkaa” tämän syyttäessä kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa valheellisista väittämistä.

”Kovaa retoriikkaa pääministeriltä syyttää oppositiojohtajaa valehtelusta. Tällaisille väitteille pitäisi olla todella painavat perustelut. Niitä en jutusta tai eduskuntakeskustelusta löytänyt”, Vuorelma kommentoi Twitterissä.

Vuorelman mukaan Suomen linja on ollut epäselvä varsinkin sen suhteen, voiko epidemia hidastua liikaa.

”Orpon kysymys on perusteltu, samaa on pohdittu mediassa ja kansalaiskeskustelussa. Valheellisuudesta syyttäminen on hyvin arveluttavaa ja eduskuntapuheessa syystäkin sosiaalisesti sanktioitu.”

Petteri Orpo arvosteli aikaisemmin lauantaina kokoomuksen puoluevaltuustossa kovin sanoin hallituksen koronastraregiaa. Lisäksi Orpon mukaan kysymyksiin ei vastata eduskunnassa, vaan niitä varten järjestetään erillinen tiedotustilaisuus, jossa ei ole paikalla kriittistä oppositiota.

Marin vastasi syyttämällä oppositiota valheellisista väittämistä.

”On valitettavaa, että oppositiopolitiikkaa tehdään valheellisilla väittämillä. Kansanedustajien kysymyksiin on vastattu kyselytunnilla. Hallituksen tavoite on koko ajan ollut estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä”, pääministeri kommentoi Twitterissä.

Marin korostaa Vuorelman ulostulon jälkeen lisäksi, että hallitus on pitänyt kriisin aikana lukuisia infotilaisuuksia eduskuntaryhmien ja puolueiden puheenjohtajille, joissa on ollut mahdollisuus kysyä hallitukselta ja asiantuntijoilta.

”Eduskuntapuolueiden kanssa on keskusteltu niin poikkeusolojen käyttöönotosta kuin rajoituksista. Koronakriisin hoitamista on käyty läpi myös pääministerin ilmoituksissa eduskunnalle ja lakien esittelyjen yhteydessä. Kun Kokoomus pyysi pääministerin ilmoitusta 21.4., vastasin asiaan heti myöntävästi. Eduskuntaryhmien tietopyyntöihin ja kirjallisiin kysymyksiin on vastattu. Tämän valossa pidän erittäin epäasiallisena, että Petteri Orpo syyttää hallitusta eduskunnan ja parlamentarismin väheksymisestä.”

Petteri Orpo osallistuu keskusteluun julkaisemalla otteen eduskunnan kyselytunnin pöytäkirjasta viime torstailta.

”Pääministeri ja valtioneuvosto ovat ensisijaisesti tilivelvollisia eduskunnalle. Hallituksen ja sen alaisten viranomaisten linjauksissa on viime viikkoina ollut suuriakin ristiriitoja. Jokainen voi myös arvioida, miten hyvin torstain istunnossa vastattiin kysymyksiini”, hän kommentoi.

Tästä riidassa on kyse

Orpon kysymys torstain kyselytunnilla oli seuraava:

”Helsingin Sanomat yritti keskiviikkona selvittää ministeri Kiurulta vastauksia hallituksen koronastrategiaa koskeviin yksityiskohtaisempiin tietoihin. Helsingin Sanomat kysyi muun muassa, mihin tartuttavuusluvun haarukkaan hallitus tähtää, mikä sairaala- ja tehohoitopotilaiden määrä on hallituksen mielestä liian korkea, onko hallituksen tavoite pitää tartuttavuusluku alle yhdessä, jolloin epidemia käytännössä hiipuu, mitä Hetemäen raportin skenaarioista hallituksen valitsema linja vastaa, onko hallituksen tavoite minimoida koronavirustartunnat, eli pitää ne mahdollisimman vähäisinä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin, että näihin ei ole vastauksia, mutta olisi aivan oleellista, että näihin olisi tieto, koska se lisää luottamusta, ja tiedonpuute lisää epäluottamusta ja lisää turvattomuudentunnetta.

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin kysyä pääministeriltä: Miten tämä on mahdollista, että näihin ei saada selkeitä vastauksia? [Puhemies koputtaa] Ja voisimmeko nyt tässä eduskunnan edessä saada näihin yksinkertaisiin kysymyksiin selkeät vastaukset? ”

Näin pääministeri Sanna Marin vastasi:

” Hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Nämä tavoitteet ovat koko aika olleet samat, ja ne pysyvät samoina. Me tietenkin seuraamme tautitilanteen etenemistä ja osana sitä katsomme näitä mittareita, joita edustaja Orpokin tässä kuvasi, eli juurikin sitä, mikä on taudin levinneisyys, kuinka meidän sairaalahoitopaikkojen määrä kehittyy, potilaiden määrä kehittyy, esimerkiksi kuinka moni tehohoitopaikka on käytössä, millä tavalla tautiin liittyvät kuolemantapaukset kehittyvät ja millä tavalla myös väestössä sitten immuniteettia esiintyy. Eli nämä ovat niitä mittareita, joita seurataan, ja ne on kuvattu esimerkiksi siinä valtioneuvoston kanslian asettamispäätöksessä, kun asetimme tämän Hetemäen työryhmän. Voin ilokseni todeta, että huomenna meillä on jälleen infotilaisuus, ja siellä tullaan käymään tätä epidemiologista tilannetta, [Puhemies koputtaa] näitä mittareita ja kaikkia näitä kysymyksiä hyvin huolellisesti läpi ja vastaamaan tiedotusvälineiden kysymyksiin, mitä edustaja Orpokin tässä kuvasi. ”