Laajasti haukuttu työttömyysturvan aktiivimalli ajaa työttömiä maaseudulta kaupunkeihin, arvioi aluetutkija Timo Aro. Hän kokosi työttömien muuttoliikkeestä kartan, jota ei muualta saa.
Valtiotieteiden tohtori Aro halusi laatia kartan tuottaakseen aktiivimallille taustatietoa. Hän huomauttaa, että usein työvoiman alueellinen liikkuvuus lasketaan keskeiseksi tekijäksi työttömyyteen liittyvien kannustinloukkujen purkamisessa sekä työn ja työpaikkojen kohtaamattomuuden ratkaisemisessa, joihin aktiivimallillakin on tarkoitus vaikuttaa.
Silti perustietoa työttömien muuttoliikkeestä ei ole Aron mukaan suoraan saatavissa mistään. Hän kokosi karttansa Tilastokeskuksen maksullisista tietokannoista, joihin tiedot päivittyvät viiveellä. Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2015.
Kartta osoittaa, että työttömien muuttovirrat jakautuvat voimakkaasti alueiden välillä. Karkeasti arvioiden yksi kolmesta kunnasta saa Aron mukaan työttömistä muuttovoittoa ja loput muuttotappiota. Kun tarkastellaan, minne muuttovirrat kohdistuvat, paljastuu isoja eroja.
–Pääsääntöisesti työttömien työnhakijoiden muuttovirrat ovat kohdentuneet keskuskaupunkeihin, yleensä maakuntakeskuksiin ja luovuttavia alueita ovat yleensä olleet maakuntien reuna-alueet tai muut kunnat, hän sanoo Uudelle Suomelle.
–Jos halutaan edistää alueellista liikkuvuutta, kyllä se suunta on se, että pienemmistä kunnista herkästi liikutaan oman alueen keskuksia päin, Aro sanoo tiivistäen mielestään olennaisimman tiedon kartastaan.
Houkuttelevimpina erottuvat Oulu ja etenkin Tampere, joka on määrällisesti ylivoimainen muihin verrattuna. Tampereelle muutti kahdessa vuodessa reilut 800 työtöntä, kun Oulussa vastaava luku oli 446. Aron mukaan Tampereen luku on iso ja kertoo, että kyseessä on erittäin houkutteleva kaupunki.
Aro sanoo yllättyneensä Tampereen ja Oulun ylivoimaisesta vetovoimasta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Molemmat ovat Aron mukaan muutenkin vetovoimaisia kaikissa muuttajaryhmissä. Hän huomauttaa, että ne ovat pääkaupunkiseutua helpompia muuttokohteita siinä mielessä, että asumisen hinta ja ylipäätään elämisen kustannukset ovat hiukan edullisemmat.
–Molemmat koetaan varmaankin myös sellaisena paikkoina, jotka ovat vähän isompia kaupunkeja ja sitä kautta on ehkä enemmän mahdollisuuksia ja potentiaalisia työmahdollisuuksia.
Aro huomauttaa, että kaikista Suomessa muuttavista ihmisistä työttömien muuttajien määrä on melko pieni, eikä sinänsä hetkauta kaupunkeja. Esimerkiksi vuonna 2015 kaikista tulomuuttaneista heitä oli alle 10 prosenttia.
Työttömiä muutti 2014–2015 pois eniten Vaasasta, mikä niin ikään oli Arolle pienoinen yllätys, koska kyseessä on yli 60 000 asukkaan kaupunki. Hän arvelee, että luvuissa näkyvät opiskelijat, joita valmistuu kahdella kielellä ja joista kaikille tuskin löytyy Vaasasta töitä.
”Hämmentävä kohu marginaalisesta asiasta”
Itse aktiivimallia Aro pitää melko kovana suhteessa siitä saataviin hyötyihin. Hänen mukaansa mukana on paljon hyviä elementtejä paljon puhutusta Tanskan mallista, mutta liian keppipainotteisesti. Porkkana puuttuu hänen mukaansa lähes kokonaan, vaikka sinänsä aktiivisuuteen kannustaminen on hyvä asia.
–Jos halutaan tämän tyyppisiä niin sanottuja aktiivimalleja luoda, ehkä pitäisi jollakin tavalla varmistaa, että keppi ja porkkana -asetelma on suurin piirtein edes tasapainossa.
Aron mukaan perusongelma on se, että koko aktiivimalli on riippuvainen siitä, kuinka paljon te-hallinto pystyy tarjoamaan palveluita, joihin Suomessa varataan minimaalisesti määrärahoja ja henkilöstöä esimerkiksi juuri Tanskaan verrattuna. Hän huomauttaa, että aktiivisuutta on vaikea toteuttaa, jos resurssit ympäriltä puuttuvat.
Aron mielestä aktiivimalli synnyttää turhaa vastakkainasettelua ihmisten ja alueiden välillä. Maaseudulla, missä palveluita ja työpaikkoja on vähemmän, on pelätty aktiivimallin vauhdittavan kaupungistumista, mistä Aron karttakin osaltaan kertoo.
–Se [kaupungistumisen vauhdittaminen] ei varmaan ole ollut alun perin tarkoitus tässä. Se on tullut ikään kuin sivupolkuna.
Aro kuitenkin ihmettelee aktiivimallista noussutta suurta myrskyä, sillä suhteessa työttömien määrään kyse on verrattain marginaalisesta asiasta.
–Vähän se hämmentää, että kokonaisuuden kannalta aika pienestä asiasta on tullut periaate- ja arvovaltakysymys. Se on aina huono asia kaikkien hyvääkin tarkoittavien uudistusten kannalta, kun ihmiset kokevat suoraan, että joko voittavat tai häviävät.
Uudistuksen tavoitteena oli uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi niin, että työllisten määrä kasvaa 8 000 henkilöllä valtiontaloudelle neutraalein vaikutuksin. Aro pitää lukua hyvin marginaalisena suhteessa mahdolliseen haittaan, jota vastakkainasettelu ja repivä kiistely ovat aiheuttamassa itse asialle.
Työryhmä arvioi muistiossaan aktiivimallin lisäävän työllisyyttä 5 000–12 000 henkilötyövuotta niillä, jotka saavat ansiopäivärahaa. Hallituksen esityksessä todetaan, että todellista vaikutusta on erittäin vaikea arvioida, mutta todennäköisesti työllisyysvaikutus asettuu mainitulle välille.
Lue myös:
Keskustalainen ryöpyttää aktiivimallia puolustanutta: ”Tässä ministeri erehtyy”
Alla Timo Aron kartta myös Twitter-upotuksena.
