Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon antamat tiedot uudesta europarlamenttiryhmästä noudattelevat etukäteisodotuksia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku.

Halla-aho kertoi maanantaina Uudelle Suomelle, että uuteen kansallismieliseen euroryhmään on näillä näkymin tulossa ainakin reilut 70 meppiä yhdeksästä eri puolueesta yhdeksästä maasta. Halla-aho kertoi, että on saanut päivitetyn listan mukaan ilmoittautuneista puolueista ja ryhmään voi vielä ilmoittautua useita muitakin puolueita. Varmaa ryhmän syntyminen ei silti vielä ole.

LUE LISÄÄ: Jussi Halla-aho: Uusi kansallismielinen ryhmä syntymässä, mukana 9 puoluetta – ”Nyt näyttää hyvältä”

Uutta ryhmää on kutsuttu myös Salvinin allianssiksi, sillä siihen haluavat puolueet tapasivat Milanossa Lega-puolueen puheenjohtajan Matteo Salvinin johdolla eurovaalien alla. Salvini on puhunut toiveista kasvattaa ryhmän koko ainakin 100 meppiin.

Iso-Markun mukaan oikeistopopulistisella euroskeptikkojen ryhmällä ei sen koosta riippumatta olisi vaa’ankieliasemaa Euroopan parlamentissa, koska enemmistöt voidaan rakentaa muiden ryhmien varaan.

Tutkija pitää jo sataa meppiä turhan isona lukuna, joka edellyttäisi hyvin laajamittaista yhteistyötä euroskeptisilta ryhmiltä. Tätä nykyä euroskeptikot kuuluvat ryhmiin ECR, ENF ja EFDD.

”Mitään tällaista laajamittaista yhdistymistä ei edelleenkään ole näköpiirissä. En tiedä, mistä ne lisäpaikat tulisivat”, Iso-Markku sanoo Uudelle Suomelle.

Ilman Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puoluetta on Iso-Markun mukaan vaikea ajatella kovin paljon suurempaa paikkamäärää kuin Halla-ahon mainitsema 70. Halla-aho totesi US:lle maanantaina, että hänen tietonsa mukaan Fidesz on yhä EPP:n jäsen. Tosin jäsenyys jäädytettiin ennen vaaleja.

Noin 70 paikalla uusi ryhmä olisi Iso-Markun mukaan tulevassa parlamentissa joko neljänneksi tai viidenneksi suurin.

”Tässä suhteessa kaikki on pitkälti juuri niin kuin oli ennakoitukin.”

Tutkijan näkökulmasta näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että esimerkiksi Puolan Laki ja oikeus -puolue irtautuisi johtamastaan ECR-ryhmästä (Euroopan konservatiivit ja reformistit), josta perussuomalaiset aikoo siirtyä uuteen ryhmään.

Iso-Markku epäilee, että puolalaispuoluetta huolestuttavat liikaa Venäjä-mielisyys ja Venäjä-yhteydet, joista uutta ryhmää on syytetty. Iso-Markku huomauttaa, että Venäjä-yhteydet ovat Puolassa iso poliittinen kysymys.

Hän uskoo myös, että Laki ja oikeus näkee ECR-ryhmällä tiettyä uskottavuutta, jota uudelta ryhmältä puuttuu. Monet Salvinin ryhmittymän puolueista toimivat oman maansa politiikan marginaalissa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lisäksi euroskeptikot eroavat Iso-Markun mukaan merkittävästi toisistaan suhtautumisessaan Euroopan unioniin ja integraatioon. ECR on tähän asti ollut vain maltillisen euroskeptinen ryhmä ja sen puolueet ovat osallistuneet tutkijan mukaan välillä rakentavastikin enemmistöjen muodostamiseen parlamentissa ainakin silloin, kun on puhuttu niiden kannalta merkittävistä asioista.

Merkittävät paikat Salvinin allianssin ulottumattomissa?

Isonkaan euroskeptikkoryhmän olisi vaikea vaikuttaa kovin merkittävästi.

”Lähemmäs sadankin paikan ryhmä olisi kuitenkin todennäköisesti vain neljänneksi suurin”, Iso-Markku muistuttaa.

Se, millainen vaikutus tällaisella ryhmällä olisi, riippuu siitä, miten vakavasti siihen kuuluvat puolueet ottavat työskentelyn europarlamentissa. Iso-Markun mukaan useille euroskeptikoille europarlamentti on ollut tähän saakka ennen kaikkea alusta, jonka kautta voi puhua omille kansallisille yleisöille ja äänestäjille.

”Jos haluaa vaikuttaa lainsäädäntötyöhön, se tarkoittaa, että pitää myöskin osallistua siihen työhön ja se edellyttää, että ryhmän jäsenet saisivat keskeisiä paikkoja valiokunnissa tai heitä valittaisiin raportöörin tehtäviin.”

Raportööri esittelee täysistunnolle mietintöjä ja johtaa mietintönsä valmistelua.

Tutkija arvelee, että merkittävät paikat europarlamentissa jäisivät joka tapauksessa Salvinin allianssin ulottumattomiin. Siitä EU:n vaikutusvaltaisimmat ryhmät pitäisivät huolen.

”Näiden puolueiden tärkein varsinainen vaikutuskanava EU-politiikkaan on varmaan jatkossakin ennen kaikkea jäsenmaiden kansalliset poliittiset kentät – joko osana hallitusta, kuten Salvinin Lega, tai sitten merkittävinä oppositiopuolueina, jotka pystyvät parhaimmillaan vaikuttamaan vahvastikin omien jäsenmaidensa poliittiseen keskusteluun”, Iso-Markku pohtii.

Halla-ahon mainitsemat yhdeksän puoluetta ovat Iso-Markun mukaan todennäköisesti samat, jotka on julkisuudessa jo yhdistetty Salvinin allianssiin: perussuomalaiset, Italian Lega, Vaihtoehto Saksalle (AfD), Itävallan vapauspuolue (FPÖ), Ranskan Kansallinen liittouma (RN), Tanskan kansanpuolue (DF), Viron konservatiivinen kansanpuolue (EKRE), Slovakian Me olemme perhe -puolue (Sme Rodina) ja Belgian flaamien itsenäisyyttä ajava Vlaams Belang.

Iso-Markun mukaan on mahdollista, että osa edellä mainituista on korvautunut tai korvautuu vielä joillakin muilla. Esimerkiksi Espanjan äärioikeistolainen Vox-puolue on saamassa kolme meppiä ja tarvitsee itselleen ryhmän.

LUE MYÖS:

Macron ja Merkel päätyivät vastakkain – Taistelu EU:n ykköspaikasta käynnissä

Tutkija: Skandaali söi oikeistopopulisteja, eikä se ole ainoa pidäke – ”Vasemmistolla ollut maailman sivu sama ongelma”

Synkkä ennustus särkyi: Kaaos vältetään – Jussi Halla-ahon ja EU-kriitikkojen aalto vaimeni