Suomi voi joutua sotilaallisesti uhatuksi herkemmin kuin tähän asti on ajateltu, väittää Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Salonius-Pasternak on arvostettu ulkopolitiikan alan tutkija.

- Ennakoitavissa on skenaarioita, joissa Suomi olisi ensimmäinen ja siinä vaiheessa ainoa Itämeren alueen maa, johon sotilaallinen isku kohdistettaisiin, hän kirjoittaa.

- Venäjällä on kyky vallata käyttöönsä naapurien alueita avoimesti, peitetysti tai välikäsien kautta. Ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa. Näin se pystyisi rajoittamaan tehokkaasti esimerkiksi Helsingin ja Tukholman välistä ilmaliikennettä, hän jatkaa.

Salonius-Pasternakin mukaan tämä vaikuttaisi olennaisesti esimerkiksi Naton kykyyn puolustaa Viroa.

Salonius-Pasternak pohtii myös, miten Suomi reagoisi. Hänen mukaansa Suomen johto joutuisi miettimään, mitä sotiaallisia keinoja maamme olisi valmis käyttämään. Toinen vaihtoehto olisi taipua Venäjän saneluun. Salonius-Pasternakin mielestä Suomi joutuisi harkitsemaan sotilaallisen avun pyytämistä niin Pohjois-Amerikasta kuin Euroopastakin. Tällaisessa tilanteessa Lissabonin sopimuksen mukainen EU:n avunantolauseke laukeaisi, jolloin Suomi saisi poliittista ja taloudellista tukea, Salonius-Pasternak jatkaa ajatuskulkuaan.

Hänen mukaansa Suomi olisi ainakin alussa sotilaallisesti yksin. Salonius-Pasternak arvelee, että muut Euroopan maat saattaisivat tyytyä vain diplomatiaan.

- Kylmän sodan jälkeisen ajanjakson loputtua uudelle ajalle ei vielä ole nimeä. Tällä aikakaudella Suomeen kohdistuva hyökkäys on kuitenkin todellinen mahdollisuus, jonka poliittinen johto ja tulevat hallitukset joutuvat ottamaan huomioon, Salonius-Pasternak kirjoittaa.