Suomen tulisi muodostaa tarkempi näkemys ydinasepelotteeseen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.

Pesu kommentoi asiaa Twitterissä Münchenin turvallisuuskokouksen jäljiltä. Hän huomauttaa, että siellä saatiin ensimmäisiä reaktioita Suomen turvallisuuspoliittiselta johdolta koskien Ranskan aloitetta. Ranska on ilmaissut halukkuutensa käydä keskustelua Ranskan ydinaseiden roolista Euroopan turvallisuudessa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) piti Ranskan aloitetta ongelmallisena, kun taas puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) oli varauksellisen myönteinen.

”Me olemme siinä kerhossa, joka on ydinaseeton ja joka on vaatinut tiukempia sääntöjä ydinaseiden käytölle ja leviämiselle. Nyt me näemme, että nämä sopimukset rapautuvat kansainvälisesti osin USA:sta, osin Venäjästä ja osin Kiinasta johtuvista syistä. Meidän on siksi aika vaikea sanoa ihan ensi kuulemalta, että me liitymme nyt ydinasekerhoon”, Haavisto sanoi.

Kaikkosen mukaan ydinasealoite on osa Ranskan halua ottaa johtava rooli Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

”Suomessa on suhtauduttu myönteisesti siihen, että eurooppalaista turvallisuusyhteistyötä kehitetään, rakennetaan ja hieman tiivistetäänkin. On myönteistä että sille löytyy ajureita Euroopasta”, Kaikkonen sanoi.

Pesu tulkitsee, että Haavisto on Kaikkosta varautuneempi, mutta ei kuitenkaan kategorisen kielteinen. Hänen mielestään on mielenkiintoista nähdä, ovatko ulkoministeriö ja puolustusministeriö Suomen aseman suhteen samalla sivulla, kunhan Ranska saa aloitteelleen ”lihaa luiden ympärille”.

”Suomi on uuden asian edessä. Maa on valtavirtaistunut puolustuspoliittisena toimijana. Sen tulisi muodostaa tarkempi näkemys ydinasedeterrenssiin. Pelkkä asevalvontalinja ei riitä, vaikka onkin tärkeä ja luonnollinen osa Suomen ulkopolitiikkaa”, Pesu tviittaa.

Pesun mukaan Suomessa on kasvava tarve ydinasepelotteen ymmärtämiselle, koska se kulkee aina mukana, kun Euroopan puolustusta visioidaan.

”On nimittäin päivänselvää, että ydinasepelote säilyy eurooppalaisen ja euro-atlanttisen turvallisuuden ytimessä. Jos ydinasesateenvarjoa ei tarjoa Yhdysvallat, silloin sen tarjoaa joku muu. Uskottava eurooppalaisen puolustuksen ajaja ottaa tämän huomioon.”

Pesun mukaan asia on herkkä transatlanttisten suhteiden kannalta ja ”mitään merkittäviä askelia tuskin otetaan, ellei Yhdysvallat-linkki kosahda”. Hän arvelee, että Ranskan perimmäisenä motiivina lienee osoittaa halukkuutensa kuunnella kumppaneitaan asiassa, joka on sen suvereniteetin ytimessä.

”Ei tässä olla eurodeterrenssiä luomassa tai ulottamassa ydinasesateenvarjoa yhtään mihinkään”, hän toteaa Twitterissä.