Poliisi, muut viranomaiset ja tiedotusvälineet eivät hyssyttele. Uhrit eivät pelkää ilmoittaa poliisille tapahtuneesta. Poliisi ottaa asian vakavasti, selvittää tapaukset ja tekijät joutuvat vastuuseen rikoksistaan. Siinä on Lähi-idän ja islamin tutkija Susanne Dahlgrenin ohje Suomeenkin rantautuneen joukkoahdisteluilmiön kitkemiseksi.

Helsingin poliisin tiistaina julkaisema selvitys uudenvuodenyön ahdistelutapauksista herättää kysymyksen, tapahtuiko ”Köln” myös Helsingissä. Poliisin selvityksen mukaan jopa 10–20-henkiset ulkomaalaisten miesten joukot ahdistelivat naisia piirittäen näitä kuten Kölnissä samana iltana. Poliisin tiedossa on tällä hetkellä 15 eri seksuaalirikostapausta uudenvuodenyöltä, ja ainakin tutkinnassa edenneissä rikoksissa epäillyt ovat turvapaikanhakijoita.

Tampereen yliopistossa työskentelevän Susanne Dahlgrenin mukaan ei toki voi sanoa, että Kölnin joukkoahdistelu olisi toistunut samassa mittakaavassa Suomessa. Selvältä näyttää kuitenkin, että rikosilmiöissä on yhtäläisyyttä.

– Se tuntuu olevan näiden poliisin uusimpien tietojen sanoma, että meillä on ollut tapauksia, joissa joukko miehiä piirittää naisia [ahdistellakseen], ja siinä mielessä yhtäläisyys Kölniin näyttää olevan fakta, Dahlgren sanoo Uudelle Suomelle.

Olennaista on Dahlgrenin mukaan ilmiön tunnistaminen ja saattaminen yleisön tietoon.

– Siitä pitää puhua, että tällainen uudenlainen ilmiö, ryhmäahdistelu, on rantautunut tänne. Se pitää tunnistaa, jotta se voidaan määritellä ja jotta myöskin yleisö osaa tunnistaa, kun tällaista tapahtuu, ja ilmoittaa heti poliisille, Dahlgren sanoo painottaen sanaa ”heti”.

– Uhrin pitää se ilmoittaa, että poliisi voi selvittää asian ja panna syylliset vastuuseen.

Dahlgren korostaa, että ”missään tapauksessa ei ole uhrin vika, että joutuu tällaisen käsittelyn kohteeksi, vaan tämä on alusta lähtien rikollista toimintaa”.

Entä tietävätkö esimerkiksi tähän syyllistyvät turvapaikanhakijat, että ovat tekemässä rikosta? Lähi-idän maissa, etenkin Egyptissä, ”taharrush gamae” -termillä tunnettu joukkoahdistelu on ollut ongelma ja keskustelunaihe vuosien ajan.

– Näissäkin maissa on kampanjoita seksuaalista ahdistelua vastaan. Kyllä se on tiedossa, että se on toimintaa, josta joutuu oikeudelliseen vastuuseen, jos jää kiinni, Dahlgren sanoo.

Suomen ja muiden eurooppalaisten yhteiskuntien ja esimerkiksi Intian tai monien Lähi-idän maiden välillä on kuitenkin yksi merkittävä ero: kiinnijäämisen riski.

– Pointti on se, että monissa näissä maissa, kuten esimerkiksi Irakissa, on sotatila, ja riski jäädä kiinni on heikko. Silloin se ajatus, että ”okei, teen väärin, mutta en jää kiinni”, saattaa olla päällimmäinen, joka näillä Euroopassakin riehuneilla kavereilla on, Dahlgren kertoo.

Tämän takia koko yhteiskunnassa on Dahlgrenin mielestä syytä käydä avoin keskustelu, jossa tuodaan esiin, että tällaista uudenlaista rikollista toimintaa on havaittu.

– Ja että sitä ei haluta tänne, että siihen tullaan puuttumaan, että uhrit tulevat ilmoittamaan poliisille ja että syylliset jäävät kiinni, koska Suomessa on paljon valvontakameroita ja muita. Ja että tämän [uudenvuoden] jälkeen tätä asiaa ei tulla hyssyttelemään enää ollenkaan. Silloin tästä voidaan päästä eroon, Dahlgren uskoo.

Dahlgren katsoo virkavallan tehneen uuden ilmiön edessä virheitä sekä Saksassa, jossa poliisi ensin vaikeni Kölnin tapahtumista, että Suomessa, jossa tiedottaminen oli alkuun ”epämääräistä”.

– Kaikki [uhrit] eivät ehkä olleet tajunneet, että tästä pitää ilmoittaa poliisille, Dahlgren arvioi.

Saksassa liittokansleri Angela Merkel ilmoitti Kölnin tapahtumien jälkeen, että rikoksiin syyllistyneitä turvapaikanhakijoita voitaisiin jatkossa karkottaa nykyistä kolmea vuotta lyhyempien vankeustuomioiden perusteella. Olisiko Suomessa syytä ottaa vastaava harkintaan?

– Kyllä siitä varmaan voisivat viranomaiset keskustella, Dahlgren toteaa.

LUE MYÖS: Poliisi jyrähtää taharrush-ilmiöstä: ”Ehdottoman kiellettyä Suomessa – Lähtöpassit kouraan”