Tutkija oikoo väärinkäsityksiä: ”Ei ole rasismia todeta maahanmuuttajien olevan yliedustettuina raiskaustilastoissa – jos se on totta”

Yhteiskuntafilosofiaan erikoistunut tutkijatohtori Heikki A. Kovalainen kirjoittaa Etiikka-blogissa rasismin määrittelystä ja siihen liittyvistä väärinymmärryksistä, joita Kovalaisen mukaan esiintyy niin rasismin puolustajilla kuin sen vastustajillakin.

Rasismista keskustellaan vilkkaasti Helsingin Asema-aukion tapahtumien ja laajemmin maahanmuuttopoliittisten kysymysten seurauksena.

Kovalaisen mukaan on väärinymmärrys, että kaikki puhe ihmisryhmien välisistä eroista olisi rasismia.

– Jos sanon kiinalaisen miehen keskipituuden olevan 167,1 cm ja hollantilaisen 181 cm, tämä ei ole rasismia. Jos totean maahanmuuttajien olevan yliedustettuina raiskaustilastoissa, edes tämä väite ei ole rasismia – jos se vain on totta. Jos kuitenkin päättelen edelleen, ettei ketään turvapaikanhakijoita pidä päästää maahan, koska maahanmuuttajat raiskaavat, tämä on rasismia, Kovalainen havainnollistaa.

Kovalaisen mukaan on virhepäätelmä olettaa, että ihmisistä tulee rasisteja maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Tämä johtuu siitä, että rasismi on normatiivinen käsite.

– Normatiivisuus tarkoittaa sitä, että jokin asia on oikein tai väärin. --- Jos siis joku perustelee äskettäisen rasistisen herätyksensä hallituksen maahanmuuttopolitiikalla, hän syyllistyy virhepäätelmään. Samalla logiikalla voisi sanoa, että minun on oikein varastaa, koska lapsuuteni oli köyhä, Kovalainen kirjoittaa.

Kovalaisen mukaan perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa syyllistyi äskettäin samaan virheeseen puhuessaan Helsingin Asema-aukion väkivallanteosta.

– Hän lausui julkisuudessa, että Helsingin Asema-aukiolla uusnatsien tekemä väkivallanteko johtui maahanmuuton ongelmien hyssyttelystä. Näin ei saa päätellä – ei logiikan eikä moraalin sääntöjen mukaan, Kovalainen kirjoittaa.

Kovalaisen mukaan väärinymmärrys on vallalla myös vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen kritiikissä. Kovalainen huomauttaa, että eriarvoisuuden tasaamisessa on kyse juuri siitä, että eri ryhmiä kohdellaan eri tavoin esimerkiksi positiivisen erityiskohtelun muodossa.