Perussuomalaisten kannatuksen nousu alkuvuoden kyselytutkimuksissa kuuluu Suomen galluphistorian kovimpiin, sanoo politiikan tutkija, yliopistonlehtori Jenni Karimäki Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Perussuomalaisten kannatus on joulukuusta huhtikuuhun mennessä yli tuplaantunut Ylen gallupissa. Nousua on kertynyt 8,2 prosenttiyksikköä puolueen kannatuksen ollessa nyt 16,3 prosenttia. Joulukuussa perussuomalaisten kannatus oli syksyn Yle-lukemista alhaisin, 8,1 prosenttia, kun se muutoin syksyllä pyöri yhdeksän prosentin tuntumassa.

”Olemme ennenkin nähneet useiden prosenttiyksikköjen nousuja, esimerkiksi 90-luvulla keskustan ’veret seisauttavan’ vaalivoiton, mutta kyllä tämä on yksi suurimmista, ellei suurin, nousu kannatusmittaushistoriassamme vaalien alla”, Karimäki sanoo.

Perussuomalaisten nousun voi nähdä yllättävänä yhdessä valossa: eduskuntavaaleista ei ole tullut niin sanotut maahanmuuttovaalit. Maahanmuuton sijaan keskustelu on pyörinyt enemmän ilmastoasioissa, kuten Uuden Suomen tänään julkaisema some-dataan kytkeytyvä selvityskin osoittaa. Toisaalta perussuomalaiset on tästä huolimatta puolueista puhutuin.

LUE LISÄÄ: Data-analyysi: Jussi Halla-ahon tviitti synnytti raivon – 16-vuotias Atte Ahokas ampaisi ilmastotähdeksi

”Ennen joulua olivat nämä Oulun [seksuaalirikos-]tapaukset, ja puhuttiin, että tuleeko näistä maahanmuuttovaalit, mikä hyödyttäisi perussuomalaisia. Mutta näin ei ole käynyt, emme käy nyt maahanmuuttovaaleja”, Karimäki toteaa.

Sen sijaan ilmastovaalit eivät ole toteutuneet siinä muodossa, kuin ”ne, jotka halusivat näistä ilmastovaalit, olivat tarkoittaneet”, Karimäki sanoo.

”Nyt varmasti tämä ilmastonmuutoskeskustelu myös nostaa perussuomalaisten kannatusta. Se vaihtoehto, mitä he tarjoavat, on selvästi muista erottuva vaihtoehto.”

Karimäen mukaan vaaleissa menestyvät usein puolueet, jotka onnistuvat asemoitumaan jonkin keskeisen vaaliteeman osapuoliksi. Ilmastokeskustelussa asetelma on ”kaikki vastaan yksi”, eikä suosiota riitä jaettavaksi kaikille muille puolueille. Toisen näkemyspuolen ainoana edustajana perussuomalaiset hyötyy tilanteesta, Karimäki pohtii.

Perussuomalaisten nousu jo gallupien kolmanneksi ja toiseksi suurimmaksi on herättänyt keskustelun siitä, voisiko puolue olla lopulta jopa vaalien suurin puolue.

Jos näin kävisi, kuinka todennäköisenä pidät sitä, että perussuomalaiset onnistuisi kokoamaan ympärilleen hallituksen?

”Pitäisin sitä aika epätodennäköisenä. Jotta siitä tulisi todennäköistä ja mahdollista, perussuomalaisten täytyisi aika paljon muuttaa esimerkiksi juuri maahanmuuttoon liittyviä kantojaan. Kaikki muut puolueet ovat vaalikamppailun aikana ja aiemminkin todenneet näkemyserojen olevan niin isoja, että yhteistyö on hyvin epätodennäköistä, mikäli perussuomalaiset eivät merkittävästi muuta kantojaan”, Karimäki pohtii.

Se, että perussuomalaiset pehmentäisi maahanmuuttokantojaan merkittävästi, on yhtä lailla epätodennäköistä. Karimäki uskoo, että puolueen kannattajat ymmärtäisivät vaalivoittajanakin oppositioon jäämisen.

”Perussuomalaiset tekevät joka tapauksessa hyvän tuloksen. Oli se sijoitus mikä tahansa, he pystyvät perustelemaan omille kannattajilleen myös sen, että he jäävät hallituksen ulkopuolelle. Perussuomalaisille tämä on win-win-tilanne siinä mielessä”, Karimäki sanoo.

Ylen gallupeihin perustuvan paikkaennusteen mukaan porvarihallituspohja eli perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta saisivat tällä hetkellä 98 edustajanpaikkaa. Kristillisdemokraateilla vahvistettuna edustajia voisi olla 103, jos arvio toteutuisi.

”Ei näillä luvuilla vielä sellaista enemmistöhallitusta saada kokoon, että se puolustaisi paikkaansa ja että se olisi niin vahva, että sitä ruvettaisiin harkitsemaan”, Karimäki sanoo.

LUE MYÖS:

Näkökulma: Li Anderssonin punavihreältä unelmalta putosi pohja

Tutkijat: Sdp voi vielä horjahtaa ja perussuomalaiset nousta kärkeen