Historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää presidentti Tarja Halosen perjantaista Nato-lausuntoa merkittävänä. Halonen sanoi MTV:n Kymmenen uutisille, että Naton kanssa harjoitellusta puolustusyhteistyöstä voi olla hyötyä, jos joudutaan yllättäviin tilanteisiin.

"On aikoihin eletty. Ensimmäinen todella myönteinen merkki pitkän korpivaelluksen jälkeen", Tarkka kommentoi Facebookissa.

Halonen muistutti Kymmenen uutisissa, että Suomella on 1990-luvulta asti ollut "asteittain lähentyvää yhteistyötä" Naton kanssa.

"Jos eurooppalainen tai euroatlanttinen tilanne hyvin voimakkaasti muuttuisi, silloin pitää tietysti ennakoida. Jo 90-luvulta asti meillä on ollut asteittain lähentyvä yhteistyö. Jos jotain kummallista tapahtuisi, meillä on harjoiteltu ja sovittu yhteistyömalli."

Verkkouutisten, Maaseudun Tulevaisuuden ja Hufvudstadsbladetin perjantaina julkistetun kyselytutkimuksen mukaan 26 prosenttia suomalaisista kannattaa Naton jäseneksi hakemista. 23 prosenttia ei ole varma kannastaan ja 51 prosenttia vastustaa.

Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa 36 prosenttiin sillä oletuksella, että Suomen valtiojohto asettuisi avoimesti tukemaan jäsenyyttä kansanäänestyksen yhteydessä. Tällöin vastustajia on 43 prosenttia ja epävarmoja 21 prosenttia.

Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman turvallisuuspoliittisia kirjauksia on pidetty maltillisina ja edellisen hallituksen linjaa jatkavina. Ohjelmassa korostetaan muun muassa kansainvälisen puolustusyhteistyön tärkeyttä ja todetaan, että Suomi osallistuu Naton artikla 5 -harjoituksiin kumppanimaan roolissa sekä säilyttää mahdollisuuden Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Lue myös:

Hallitusohjelmassa ”Venäjän retoriikan myötäilyä”? – Näin Pekka Haavisto selitti kirjauksen Ylellä

Näkökulma: Suomen Nato-oven sulkeminen olisi kammottava virhe