Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan apulaisprofessori Liina-Kaisa Tynkkynen pohtii, miten koronaepidemian kanssa toimitaan Suomessa jatkossa. Hän huomauttaa, että tilanne on hyvin erilainen Suomen eri osissa.

”Epidemian hallinta on tasapainoilua kansallisen ohjauksen ja alueelliseen tilanteeseen nähden relevantin toimeenpanon välillä. Osassa maakuntia esimerkiksi WHOn ”isolate, test, treat and trace” lienee vielä relevantti ja mahdollinen. Joissain maissa (esim. Kiina ja Etelä-Korea) epidemia saatiin rajattua tiettyyn maakuntaan/yhteisöön. Yhteiskunnat ovat aivan erilaisia toki, mutta nyt kun Uusimaa on eristetty, eikö olisi mahdollista pyrkiä aktiivisesti tukahduttamaan epidemia ainakin muualla maassa”, hän miettii Twitterissä.

Samalla Tynkkynen nostaa erikseen esiin Pirkanmaan tilanteen. Tampereen yliopistollinen sairaala kertoi lauantaina, että Pirkanmaan koronavirustartunnoissa on harpattu askel ylöspäin. Perjantai-iltaan mennessä saatujen positiivisten laboratoriovastausten saldo on 18 uutta tartuntaa.

Lue lisää:

”Pirkanmaan siirtyminen epidemiavaiheeseen ja tuleva pääsiäinen voivat muuttaa koko Suomen tilannetta, jos ihmiset Uudenmaan ulkopuolella lähtevät lomailemaan ympäriinsä”, Tynkkynen kommentoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrinksson (r) sanoo Aamulehden haastattelussa, ettei hallitus pidä muiden maakuntien sulkemista todennäköisenä, mutta tätä vaihtoehtoa ei toisaalta voida myöskään poissulkea.

Liina-Kaisa Tynkkynen arvioi, että koska Uudenmaan tilanne on muuhun Suomeen verrattuna hyvin erilainen, olisi ehkä syytä ryhtyä myös muihin toimiin eristämisen lisäksi.

”Testaaminen tai tiukemmat liikkumisen rajoitukset Uudenmaan sisällä? ”

Lisäksi hän sanoo, että maan eritahtisuus herättää kysymyksen siitä, rajoitusten poistaminen toteutetaan.

Lue seuraavaksi:

Samaa pohtii myös ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

”Rajoitusten käyttöönotosta päätettiin laajassa poliittisessa yhteisymmärryksessä. Tämä on hyvä asia. Pelkään kuitenkin, että rajoitusten purkamisen ajankohdasta ja menettelystä on hankalampaa löytää yksimielisyyttä. Samalla on suunnattoman tärkeää, että eloonjäämisestään kamppailevat yritykset voivat hahmottaa päivän, jolloin poikkeustila on ohi”, hän kommentoi tiedotteessaan.

Adlercreutzin mukaan nyt olisi jo syytä keskustella niistä ehdoista, joiden perusteella rajoitukset voidaan purkaa.

”Miltä sairaustilanteen tulee näyttää? Kuinka monta potilasta on sairaalahoidossa? Minkälainen tartuntakäyrän tulee olla? Horisontin näkeminen on helpompaa, jos voimme jo tässä tilanteessa määritellä ehdot rajoitusten purkamiselle. Samalla hankalan ja tarpeettomasti politisoidun keskustelun välttäminen olisi helpompaa”, hän katsoo.