”Sotilaallinen läsnäolo on välttämätöntä Afganistanin vakauttamiseksi.” Näin kertoo entinen ulkoministeri ja nykyinen eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) ulkoministeriön Miksi Suomi on Afganistanissa -esitteessä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan sotilaallinen läsnäolo on hyvä esimerkki "lähes orwellilaisesta" kielestä, jota Afganistanin sodasta käytetään.

Suomalaisten roolista kaukaisessa Afganistanissa on Salonius-Pasternakin mukaan annettu tarkoituksella passiivinen kuva. Virallisen tiedotuksen mukaan suomalaiset eivät ole aktiivinen sodan osapuoli vaan ”läsnäolija”.

- Puhutaan, että suomalaisosastoa kohti ammuttiin, vähän niin kuin siellä ajeltaisiin ympäriinsä, kun yhtäkkiä joku ampuu kohti. Sen sijaan olemme joskus olleet ihan aloitteellisia, tai ainakin toimineet niin, että vastapuoli on päättänyt ampua, Salonius-Pasternak kuvaa.

Salonius-Pasternakin mukaan Suomi on Afganistanissa sodan osapuoli aivan kuin muutkin konfliktiin osallistuneet maat. Suomi on myös aktiivisempi osapuoli kuin Suomessa annetaan ymmärtää.

Yksi sodan määritelmä on, että sotatoimien takia kuolee 1000 ihmistä vuodessa. Muita määritelmiä ovat muun muassa suunnitelmallisuus ja operaation valmistelu etukäteen.

- Jos katsoo monia eri mittareita, aika objektiivisesti voi sanoa, että Afganistanissa on käynnissä sota tai sisällissota. Nato-operaatio Isafin johto on vuosia puhunut sodasta, Salonius-Pasternak sanoo.

Salonius-Pasternakia haastatteli ensin Ilta-Sanomat.

”Ne jotka palaavat, on osittain jätetty heitteille”

Salonius-Pasternakin mukaan sodan piirteet pois siistivällä puheella on myös konkreettisia ja inhimillisiä seurauksia.

- Tärkein seuraus on, että koska Suomessa tätä ei nähdä sotana, tehtävistä palanneet sotilaat on osittain jätetty täysin heitteille, Salonius-Pasternak sanoo.

Myös Uusi Suomi on kertonut kansainvälisistä tehtävistä palaavien sotilaiden vastaanotosta Suomessa. Osa heistä saattaa tarvita psyykkistä tai fyysistä terveydenhuoltoa, jota ei saa paikalliselta terveysasemalta.

Koska kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä palaavilla sotilailla ei ole Suomessa niin sanottua veteraanistatusta, he eivät välttämättä saa veteraaneille kuuluvia korvauksia hoidosta.

- Auttaisi, jos Suomessa hyväksyttäisiin, että samoin kuin puhutaan sotiemme veteraaneista, voidaan puhua kriisinhallintaveteraaneista, Salonius-Pasternak sanoo.

Toinen ongelma on, että Afganistanin sotaan osallistuminen on vahvistanut Suomen omaa puolustuskykyä, mikä on tärkeä perustelu koko osallistumiselle.

- Mutta eihän sitä voi sanoa, jos ei myönnä, että siellä on tehty jotain enemmän kuin ennen, Salonius-Pasternak sanoo.

Afganistanin operaation luonne on muuttunut paljon vuosikymmenen aikana. Alussa suomalaiset olivat siviilisotilaallisissa tehtävissä lähinnä pääkaupunki Kabulissa.

Alkuaikojen kuvissa sotilailla ei ole edes kypäriä päässä.

- Se on muuttunut. Olisi myös virhe sanoa, että suomalaiset olisivat vain aggressiivisesti sotimassa. Enemmänkin ongelma on, että sotaisampi puoli on tietoisesti jätetty pimentoon, Salonius-Pasternak sanoo.

Toisin kuin Yhdysvalloissa tai Iso-Britanniassa, suomalaiseen kulttuuriin ei Salonius-Pasternakin mukaan kuulu puhua asiasta avoimesti.

- Ja sitten kylmästi, valtioneuvoston kansliassa ja muualla on oltu tietoisia siitä, että jos kaikki avattaisiin, niin tuki operaatiolle olisi vielä matalampi, Salonius-Pasternak sanoo.

Operaation muututtua aggressiivisemmaksi sen kansalaisilta tai edes eduskunnalta saama tuki olisi voinut olla vähäisempää. Salonius-Pasternak ei usko, että kielenkäyttöä olisi varsinaisesti "päätetty", mutta operaation muuttuessa on saattanut olla helpompaa puhua esimerkiksi ”sotilaallisesta läsnäolosta”.

Suomi on lähettänyt Afganistaniin 141 sotilasta, jotka ovat osa kansainvälistä joukkoa. Sen tehtävänä on tukea Afganistanin laillista hallitusta.

- Miten Suomi voi ulkopuolisille selittää, että olemme mukana toiminnassa, mutta emmehän me ole mukana sodassa, vaikka britit, amerikkalaiset, virolaiset, hollantilaset, ranskalaiset, italialaiset ja kaikki muut ovat, Salonius-Pasternak sanoo.

Salonius-Pasternakin mukaan avoimempi keskustelu esimerkiksi Afganistanista voisikin olla tarpeen. Videopalvelu Youtubesta löytyy satoja yhdysvaltalaissotilaiden kuvaamia videoita hakusanoilla ”afghanistan” ja ”war”. Lisäksi sotilaiden Afganistanin-kokemuksistaan kirjoittamia kirjoja ilmestyy Yhdysvalloissa jatkuvasti.

- Suomalaisten sotilaiden kokemuksista kirjoja on tietojeni mukaan julkaistu kaksi vuodesta 1956 lähtien, Salonius-Pasternak sanoo.