Maailmankartta, jossa Itämerta ympäröisivät Nato-maat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Norja ja Ruotsi, Naton vastapari Venäjä sekä liittoutumaton Suomi. Sellaisen toteutumiseen ei Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja historiantutkija Markku Jokisipilä usko.

Jokisipilä on varma, että Suomi seuraisi perässä, jos Ruotsi liittyisi Natoon.

– En mä siihen usko, että Suomi jäisi ainoana puolueettomaksi Itämerelle, ikään kuin yksinään puolueettomana Venäjää vastaan. Kyllä se näin on, että jos Ruotsi tekee sen linjaratkaisun, että Nato-jäsenyyttä aletaan viritellä, niin samaan aikaan se käynnistyy Suomessa, Jokisipilä sanoo Uudelle Suomelle.

Spekulaatio on aikaansa edellä ja Ruotsin Nato-haluihin liittyvä ”jos” kooltaan suuri. Länsinaapurissamme on kuitenkin tapahtunut historialliseksi kuvailtu käänne: ensimmäistä kertaa ruotsalaisista suurempi osa kannattaa Nato-jäsenyyttä kuin vastustaa sitä.

TV4:n julkistamassa tuoreessa gallupissa 37 prosenttia ruotsalaisista kannatti Natoon liittymistä. Liittoutumista vastusti 36 prosenttia vastaajista. Vielä keväällä kannattajia oli vain 28 prosenttia ja vastustajia 56 prosenttia vastaajista.

Sekä Suomen että Ruotsin ulkopoliittiset johtajat korostivat keskiviikkona, että maat eivät ole liittymässä Natoon. Jokisipilän mukaan muun muassa äskettäin pidetyssä maanpuolustuksellisessa seminaarissa kävi kuitenkin ilmi, että Ukrainan kriisi on vaikuttanut paitsi kansan myös poliitikkojen näkemyksiin.

– Kiinnitin huomiota siihen, että aika laaja poliittinen yhteisymmärrys alkaa olla siitä, että seuraavan hallituksen ohjelmassa pitää olla Nato-jäsenyydestä tehtävä selvitys, Jokisipilä sanoo.

Tutkija pitää poliitikkojen reaktiota historiallisesti ymmärrettävänä.

– Tällaiset ulkoiset uhkatekijät ovat [ennenkin] auttaneet poliittisia ryhmiä ylittämään raja-aitoja ja synnyttäneet yhtenäisyyttä. Meillä on lisäksi omanlaisemme kokemus Venäjästä, ja kun kuuntelen poliittikkojen puheita niin nähtävissä on, että Venäjän ulkopolitiikan arvaamattomuus osin jo vaikuttaa.

– Iso taustamuuttuja tässä on, mitä Vladimir naapurissa päättää tehdä. Jos siellä järki sakkaa oikein kunnolla, niin meillä saattaa olla hyvinkin nopeasti poliittinen yksimielisyys siitä, että johonkin liittoumaan pitää päästä vielä kun kelvataan jonnekin.

Suomi ja Ruotsi ovat olleet puolustus- ja turvallisuuspoliittisesti vahvasti kytköksissä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Jokisipilä sanookin jopa, että ”Suomen puolueettomuus on vahvasti heijastuma Ruotsista”.

– On sanonta jossa kysytään, että milloin Ruotsi liittyi Natoon: puoli tuntia sen jälkeen, kun Suomi liittyi. Sen voi kääntää myös toisin päin, Jokisipilä sanoo.

Halusivat poliitikot tai eivät, sotilaallisesta liittoutumisesta tai liittoutumattomuudesta tullee yksi kevään eduskuntavaalien suurista kysymyksistä. Tällä hetkellä hallitukseen on vahvasti tyrkyllä oikeistorintama kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset, joista vain kokoomus on avoimesti Naton kannalla. Perussuomalaiset kannattavat nyt Naton hyötyjen, haittojen ja kustannusten selvittämistä, kun taas ”Sipilän pulju” keskusta on Jokisipilän mukaan kovasti hiljaa Nato-näkemyksistään.

SDP:ssä puheenjohtaja Antti Rinne on jatkanut edeltäjiensä linjalla ja ilmoittanut selvästi vastustavansa liittoutumista. Kataisen hallituksen ohjelmaan SDP vaati kirjauksen siitä, että Nato-jäsenyyttä ei valmistella.

Voiko Nato-vastustus sulkea SDP:ltä keväällä hallitusovet?

–Jos he tekevät siitä kynnyskysymyksen, niin kyllä se saattaa näin olla. Mutta se, että tekevätkö he siitä kynnyskysymystä, on hyvä kysymys, Jokisipilä pohtii.

Tuoreessa keskustelussa Jokisipilä kiinnitti huomionsa siihen, että pääministeri ja kokoomuksen johtaja Alexander Stubb korosti Suomen selvittävän Nato-jäsenyyttä itsenäisesti, ei Ruotsin kanssa.

– Stubb erikseen katsoi tarpeelliseksi tähdentää, että Suomi ei halua tehdä omaa Nato-selvitystään yhdessä Ruotsin kanssa. Olisiko Stubb ennakoinut Ruotsin näkevän, että akuuttia tarvetta liittoutua ei ole? Kokoomushan varmaan mieluummin olisi menossa liittoutumaan kuin ruotsalaiset keskimäärin, Jokisipilä pohtii.