Venäjä on valmis sotilaallisiin toimiin saadakseen haluamansa ja suojellakseen etujaan. Sotilasliitto Nato puolestaan ei puolusta ”kumppaneitaan” sotilaallisesti. Tässä ovat Ukrainan uhkaavan tilanteen opetukset Suomelle, sanoo Ulkopoliittisen instituutin turvallisuuspolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak.

–Venäjän nykyhallinto on valmis käyttämään kaikkia keinoja, mukaan lukien sotilaalliset, saadakseen mitä se haluaa. En ole varma, onko tätä koko Suomen poliittisessa spektrissä ymmärretty tai hyväksytty, Salonius-Pasternak sanoo Uudelle Suomelle.

Toinen asia, josta Suomessa vallitsee harhakäsityksiä, nousi esiin Salonius-Pasternakin Twitter-viesteissä lauantaina venäläissotilaiden ottaessa kenenkään estämättä Krimin niemimaata hallintaansa.

–Hei suomalaiset: Nato ei tule auttamaan kumppani Ukrainaa. Nato auttaa jäseniä, tutkija kertoi tviitissään.

Salonius-Pasternak sanoo, että päivänselvä esimerkki oli pakko nostaa esiin.

–Niin Suomessa kuin Ruotsissakin on ajatus siitä, että olemme niin hyviä kumppaneita, että eihän meitä jätetä yksin. Tämä liittyy osin myös EU-jäsenyyteen, mutta halusin alleviivata sitä, että myös Ukrainalla ja Natolla on läheistä yhteistyötä ja yhteistyökomissio – mutta ei ole mitään maailman mahdollisuutta, ellei kolmas maailmansota syty, että Nato sotilaallisesti osallistuisi tähän hommaan mitenkään, Salonius-Pasternak sanoo.

Salonius-Pasternak on Suomen sotilaallisen liittoutumisen puolestapuhuja, jonka mukaan maamme nykyinen puolustuspolitiikka ei ole kestävää. Hänen mukaansa Ukrainan tilanne vain alleviivaa liittoutumattomuuden ongelmia.

Toisaalta Salonius-Pasternak toteaa, että Ukrainan tilanne ei merkittävästi muuta suomalaisten puolustuspolitiikan tuntijoiden ajatuksia. Hänen mukaansa turvallisuuspoliittisissa selonteoissa ja raporteissa on viime vuosina esitetty riskiskenaarioita, jotka vastaavat lähes täydellisesti Venäjän toimia Ukrainassa tällä hetkellä.

Venäjä perustelee mahdollista Ukrainaan kohdistuvaa, Krimillä jo käynnistynyttä sotilaallista väliintuloa sillä, että sillä on oikeus suojella kansalaisiaan ja etnisiä venäläisiä, jotka muodostavat enemmistön Krimin niemimaan asukkaista. Tämä on Venäjän toimien kiihtyessä herättänyt Suomessa huolta jopa siitä, voisiko Venäjä jonain päivänä käyttää samaa perustelua Suomen kohdalla merkittävän venäläisvähemmistön vuoksi.

Salonius-Pasternak ampuu spekulaatiot alas alkuunsa. Ukraina ja erityisesti Krim ovat sekä historiallisesti että nykytilanteeltaan niin merkittävästi lähempänä Venäjää ja venäläisväestön osuus niin huomattavasti suurempi, ettei maita voi verrata toisiinsa.

”Ei mitään hajua, mitä tapahtuu seuraavaksi”

Salonius-Pasternak sanoo olevansa harvinaisessa tilanteessa. Hän ei uskalla ennakoida sanallakaan, mitä Ukrainan ja Venäjän välillä tapahtuu seuraavaksi.

Venäjän aggressiivinen toiminta on yllättänyt tutkijapiirit ja muun muassa Salonius-Pasternakin kollegat UPIssa.

–Ei mitään hajua, Salonius-Pasternak sanoo Uudelle Suomelle kysyttäessä arviota siitä, mihin suuntaan tilanne Krimin niemimaalla ja Ukrainassa näyttää kehittyvän.

Hän ei halua arvioida edes sitä, tyytyykö Venäjä Krimin niemimaan hallintaan vai eteneekö se sotilaallisesti muualle Ukrainaan.

–Tässä vaiheessa en oikeasti osaa sanoa, hän vastaa.

Tutkijan mielestä selvää on vain, että länsimaat eivät lähde yhteisrintamassa sotilaallisiin toimiin Ukrainassa. Hänen mielestään esimerkiksi Yhdysvalloilta on turha odottaakaan suuria, koska Ukraina ei ole Nato-maa.

–Mitä Yhdysvallat voisi tehdä? Ei ole kauheasti, mitä USA voisi tehdä nyt, kun ollaan jo tässä tilanteessa [Venäjä jo sotilaallisesti läsnä Ukrainan rajojen sisällä], Salonius-Pasternak sanoo.

Hänen mukaansa Venäjä on toiminut, kuten se on toiminut, koska se tietää Yhdysvaltain ja länsimaiden rajalliset keinot puuttua tilanteeseen. Salonius-Pasternak ei usko, että Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman uhkaukset G8-kokousten perumisesta ja Venäjän ”poliittisesta eristämisestä” olisivat riittäviä pakotteita.

–Se ehkä kuvastaa juuri sitä, että ei ole mitään, millä Yhdysvallat, EU, YK tai edes Nato voisivat uhata, mikä olisi mitenkään samalla tasolla sen kanssa, että Kremlissä tämä koetaan yhdeksi keskeisistä intresseistä, Salonius-Pasternak pohtii.

–Venäjällä on laskettu, että tämä on niin paljon tärkeämpi asia meille kuin muille, että ei muilla oikeastaan ole mitään, mitä ne voisivat tehdä, tutkija arvioi.