Suomen väestönkasvu perustui vuonna 2014 puhtaasti maahanmuuttoon, toteaa Turun yliopiston Siirtolaisinstituutin tutkija, dosentti Ismo Söderling uudessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä. Samalla hän vaatii ”jämäkämpää maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaa”.

– Kaikkiaan vuosi 2014 oli lähihistoriamme ensimmäinen, jolloin kantaväestö (suomen- ja ruotsinkieliset) absoluuttisesti väheni. Väestönkasvumme on nyt täysin maahanmuuton varassa, Söderling kirjoittaa.

Söderling kertoo, että Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan vuonna 2050 Suomessa on 6,1 miljoonaa asukasta. Ennuste perustuu siihen, että vuosittainen muuttovoitto on 17 000 ihmistä ja suomalaisia syntyy jokaista naista kohti 1,83. Söderling huomauttaa, että ilman muuttovoittoa Suomen väkiluku itse asiassa supistuisi.

Artikkeliaan varten Söderling pyysi Tilastokeskukselta vaihtoehtoisen ennusteen, missä muuttovoitto – eli käytännössä maahanmuutto – olisi noin puolet suurempi kuin Tilastokeskuksen omassa perusmallin mukaisessa ennusteessa.

– Käytännössä tulos tarkoittaa, että maahanmuuttajaväestömme olisi kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Nykyisen suuren pakolaisaallon huomioiden tulosta voi pitää hyvinkin realistisena. Toisaalta on tunnettua, että oleskeluluvan saaneissa on paljon yksinäisiä, joten perheenyhdistämisten kautta tulijoiden virta voi edelleen lisääntyä. Suomi siis monikulttuuristuu nopeasti, dosentti päättelee.

Tätä taustaa vasten Söderling pitää erikoisena, että pakolaispolitiikka on hallitusohjelmassa kuitattu kahdella rivillä ja maahanmuuttopolitiikasta on kirjoitettu 11 riviä. Sen sijaan biotaloutta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa käsitellään 2,5 sivun verran.

– Maahanmuuton ja kotoutumisen kannalta arvioituna Sipilän hallituksen ohjelma on ylimalkainen, eikä tee oikeutta nykyiselle maahanmuuttotilanteelle.

– Maamme kantaväestö on vähenemässä – väestönkasvumme on jo nyt maahanmuuton varassa. Maamme pitäisi käynnistää pikaisesti toimet laajan väestöpoliittisen ohjelman tai strategian toteuttamiseksi. Edellisen valtakunnallisen ohjelman tuotti Väestöliitto vuonna 2004.

Söderlingin mukaan hallituksen pitäisi tarkastella ja resursoida kotouttamiseen liittyviä teemoja. Hän huomauttaa, että merkkejä siitä, että kotouttaminen on jäänyt retuperälle, on jo olemassa.

– Suomi on perinteisesti menestynyt erinomaisesti ns. PISA-tutkimuksissa. Selitys lienee kahtalainen: meillä on motivoituneet ja pätevät opettajat, toisaalta maahanmuuttajien osuus kouluissamme on ollut vähäinen. Hälyttävintä maamme kannalta on, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisero kantaväestöön verrattuna on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai monissa Pohjois-Euroopan maissa.