Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää venäläisen entisen kansanedustajan Sergei Markovin kommentteja Suomen Nato-jäsenyydestä ”tarkoituksella provosoivina” ja osana laajempaa suunnitelmaa. Samankaltaista retoriikkaa Venäjä alkoi hänen mukaansa yhtäkkiä käyttää aiemmin veljeskansaksi kuvaillusta Ukrainasta.

Salonius-Pasternak näkee Markovin kolmatta maailmansotaa maalailevan kommentin osana jatkumoa, ”jonka laajuutta ja eri tasoja ei suurin osa kansasta ja päättäjistä ymmärrä”.

– Niillä haetaan ehkä joitain vaikutuksia ja reaktioita nyt, mutta niillä on myös paljon strategisempi hyöty. Rakennetaan potentiaali kertoa erilaisia tarinoita Suomesta, kuten Ukrainassa on tehty. Entinen veljeskansa, ja yhtäkkiä ne ovatkin fasisteja, jotka tappaa lapsia ja raiskaa raskaana olevia naisia ja kaikkea muuta, Salonius-Pasternak sanoi Uudelle Suomelle Kultaranta-keskusteluiden ohessa.

– On näitä yksittäisiä lausuntoja, mutta ne kuuluvat paljon suurempaan kokonaisuuteen. Tätä ei saisi unohtaa.

Putinin lähipiiriin laskettava presidentin henkilökohtainen lähettiläs Markov ilmoitti viikonloppuna haastattelussa, että Suomen pitää harkita tarkkaan liittymistä sotilasliitto Natoon. ”Haluatteko olla mukana aloittamassa kolmatta maailmansotaa?” hän kysyi HBL:n haastattelussa.

Salonius-Pasternakin mukaan kyseessä on harkittu retoriikka, jolla voi olla monia pyrkimyksiä.

– Yksi syy voi olla, että halutaan katsoa, mikä on reaktio: minkälaista lämpöä saadaan aikaan Suomen poliittisessa keskustelussa, miten reagoidaan tällaiseen, Salonius-Pasternak kertoo.

– Toinen tarkoitus on ylläpitää ja muistuttaa median kautta kansalaisia näistä asioista. Vaikka ne eivät olisi edes totta, kun niitä kuulee tarpeeksi usein – ettehän te halua olla taas kerran sotasyyllisiä, te kansa, joka jo syyllistyitte tähän – se rupeaa alitajuisesti toimimaan monessa, Salonius-Pasternak pohtii.

Pidemmällä aikavälillä on Salonius-Pasternakin mukaan tarkoitus kerätä materiaalia siltä varalta, ”jos jossain vaiheessa tulevaisuudessa joudutaan vakavammin yrittämään Suomen poliittiseen johtoon tai itsemääräämisoikeuteen vaikuttamista”. Osa tätä strategiaa ovat toistuvat väitteet venäläislasten ja -perheiden kaltoinkohtelusta Suomessa.

– Siinä on tarina: katsokaa nyt, 20 vuotta sitten jo nämä kohteli meidän lapsia huonosti ja katsokaa, nyt eivät edes välittäneet siitä, että aloittaako ne kolmannen maailmansodan ja niin edelleen. Luodaan tarinaa Suomesta tai potentiaalia kertoa tarinaa Suomesta, mikä ei ole totta, mutta hyödyttää siihen aikaan, Salonius-Pasternak kertoo.

Salonius-Pasternak korostaa, ettei hän halua verrata Suomea ja Ukrainaa.

– Mutta saman prosessin näkee Ukrainassa. Käytännössä näin siirryttiin siihen, että ne ovat kaikki natseja tai fasisteja.

Salonius-Pasternakin mukaan on hyvin tyypillistä, että päättäjät haluavat minimoida Markovin ulostulon kaltaiset lausunnot. Esimerkiksi Kultarannassa useimmat päättäjät kuvasivat Markovin puheita yksityisajatteluksi.

Salonius-Pasternak havainnollistaa ilmiötä vertauksen avulla.

– Jos seisoo joen rannalla ja näkee, että kamaa kulkee oikealta vasemmalle, se joki luultavasti virtaa vasemmalta oikealle. Eli tapahtumat ja lausunnot ovat yksittäisiä, mutta kun ne tulee aina siihen samaan suuntaan, niin jotain sen pitää kuvastaa.

Markovin kommenteille ei hänen mielestään pidä viitata kintaalla.

– Suomessa ajatellaan, että kunnes ulkoministeri ei sano jotain niin ei pidä välittää, mutta eihän kukaan toimi niin. Eihän Suomikaan toimi niin. Meillä on ne viralliset kommentit, ja sitten voidaan yrittää ymmärtää eri asioita diplomaattipiireissä. Ei voi ja saa tuijottaa vain sen pariin, onko joku Venäjän virallinen edustaja sanonut jotain, Salonius-Pasternak sanoo.