Asiantuntija uskoo, että liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd) avaus kuuden tunnin työpäivästä tulee toteutumaan. Eläköitynyt työmarkkinaneuvos ja nykyinen tietokirjailija Pekka Peltola kommentoi asiaa Ylen Aamu-tv:ssä.

Valtiotieteiden tohtori Peltola johti 1990-luvulla työaikakokeiluja, joissa lyhyempää työaikaa kokeiltiin muun muassa Nokian Renkaissa ja putkiyhtiö KWH Pipessa. Kokeilujen perusteella tuottavuus kasvoi Peltolan mukaan kohisten.

”Tuotantopäällikköjen kanssa olimme ihan ihmeissään”, Peltola sanoo Ylelle.

LUE MYÖS: Nyt Sanna Marin perustelee avauksensa: ”Suomalaisyhtiöt pystyivät ongelmitta maksamaan 6 tunnin työpäivästä 8 tunnin palkan”

Peltola kiitteleekin Marinin avausta, joka on kohdannut kosolti myös kritiikkiä. Moni on leimannut sen epärealistiseksi. Peltola on kuitenkin toista mieltä.

”Minusta se kuulosti oikein hyvältä ja poliitikolla pitää juuri tällaisia visioita ollakin. Ajattelen myös, että tämä vielä kyllä toteutuukin esimerkiksi sen takia, että ei meillä vieläkään tehdä työtunteja niin paljon kuin tehtiin jo vuonna 1990, vaikka työvoima on lisääntynyt.”

Peltolan mukaan työtunnit ovat vähentyneet esimerkiksi sen takia, että teknologia vie enemmän työpaikkoja kuin tuo.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mika Maliranta huomautti Aamu-tv:ssä, että Peltolan esiin nostamat esimerkit koskevat teollisuuden alan työpaikkoja, joissa työskentelee yhä pienempi osa ihmisistä. Malirannan mukaan tietotyö tai asiantuntijatyö on täysin erilaista kuin fyysinen työ, jossa työteho laskee jo väsymisen takia.

LUE LISÄÄ: Professorit: Sanna Marinin idea 6 h -työpäivistä ”aika järkevä” – Nykykeskustelu työajasta ”vähän dorkaa”

Malirannan mielestä on vaikea ajatella, että tietotyöläinen voisi hoitaa työnsä 30 tunnin viikkotyöajalla, kun 20 tuntia menee pelkästään siihen, että saa selville, mitä on tapahtunut.

Peltola on kuitenkin vakuuttunut, että päätelmät tuottavuudesta pätevät myös tietotyöhön ja luovaan työhön. Hänen mukaansa tehokkuus alkaa asiantuntijatyössä hiipua jo neljän tunnin jälkeen ja viimeistään kuuden tunnin jälkeen, mikä näkyy virheiden tekemisenä aivojen väsyessä.

Peltola nostaa esiin ja tyrmää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuoreen kiky-tutkimuksen, jonka mukaan kiky-sopimus lisäsi työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä käytetyistä oletuksista riippuen. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli Etlan mukaan noin 40 prosenttia.

”Ihmettelen miten Etla on voinut tullut siihen tulokseen, että se nyt jo mitataan, että se on toistakymmentä tuhatta. En minä usko siihen.” LUE JATKOJUTTU: Kiky-raportin tekijä vastaa tyrmäykseen – lyttää 6 h -työpäivän: ”Täysin epärealistista”

LUE MYÖS: Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

Peltola ihmettelee, miten Etla on pystynyt mittamaan työpaikkojen lisäämistä etenkin, kun työajan pidentämisen ensimmäinen vaikutus on hänen mukaansa se, että yritykset pidättäytyvät palkkaamasta lisää työvoimaa ja pohtivat, saadaanko työt hoidettua työajan pidennyksen avulla.

Kun työtunteja on enemmän käytettävissä, työn kysyntää vähentävä vaikutus on Peltolan mukaan välitön.

LUE MYÖS: Ay-väki ihmettelee kiky-tutkimusta – Riku Aalto: ”Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen kohtaloa”

Se, lisääkö työajan pidentäminen työllisyyttä, nähdään Peltolan mukaan vasta myöhemmin, kun selviää, investoivatko yritykset saamansa hyödyn vai meneekö se esimerkiksi osinkoihin.

”Firmoille annetaan ilmaista rahaa, sitähän se on, kun annetaan ilmaista työtä”, Peltola pohtii.

Maliranta huomauttaa, että taloustieteilijöillä on kohtuullisen suuri konsensus siitä, että Suomessa vallitsi kustannuskilpailukykyongelma, jota kiky-sopimuksen avulla yritettiin ratkaista. Kiky oli Malirannan mukaan keino alentaa työn hintaa, mikä on yksi tapa parantaa kilpailukykyä. Samalla haluttiin, ettei työntekijöiden tulotaso laske.

”Tästä siinä oli kyse. Siinä yritettiin ratkaista kaksi asiaa yhtä aikaa.”

Peltola muistelee, että monet päättäjät markkinoivat kikyä virheellisesti kutsumalla sitä tuottavuusloikaksi.

”Tuntia kohti tuottavuus alenee, kun työaikaa pidennetään. Sehän on ihan tutkimuksin osoitettu”, Peltola huomauttaa.

”Päättäjät eivät ollenkaan ymmärtäneet, mistä on kysymys.”

Maliranta myöntää, että kyseessä oli epäonnistunut sanavalinta.

Peltolalla on vasemmistotaustaa ja hän oli 1960-luvun rauhanaktivisteja. Peltola on toiminut aiemmin muun muassa ammattiyhdistysliikkeen toimihenkilönä.

LUE LISÄÄ:

Ministerin avaus 4 päivän työviikosta epäilyttää hallituskumppaneita – ”Pikemminkin työtä pitää Suomessa lisätä”

Ministeri Sanna Marinilta hurja ehdotus: ”4 päivän työviikko ja 6 tunnin työpäivä – Seuraava askel”

Kesätyöaika 6,5 h: Sanna Marinin ”utopia” oli totta vielä pari vuotta sitten Veikkauksessa

Päivitys klo 14.07: Lisätty linkki Etlan tutkimukseen.