Helsingin kaupunki on julkaissut Siirtolaisuusinstituutin asiantuntijalausunnon Helsinkiin ehdotetusta moskeija- ja monitoimikeskushankkeesta. Lausunnon voi nähdä moskeijahanketta puoltavana, vaikka tutkijat suhtautuvat kriittisesti hankkeen rahoitukseen.

Tutkijat Tuomas Martikainen ja Teemu Pauha ovat muun muassa kuulleet suomalaista muslimiyhteisöä sekä tutustuneet pohjoismaisiin moskeijahankkeisiin selvitystään (PDF-tiedosto) varten. Heidän keskeinen johtopäätöksensä on se, että toteutuessaan keskusmoskeija ”todennäköisesti vaikuttaisi myönteisesti muslimien integraatioon Suomessa”.

Tätä perustellaan muun muassa sillä, että kaupunkikuvassa näkyvät moskeijat antavat signaalin islamin hyväksymisestä osaksi yhteiskuntaa. Lisäksi nykyisiä ”kellarimoskeijoita” suurempi tila tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia muillekin ryhmille kuin vanhemmille miehille.

– Toteutuessaan moskeija arviomme mukaan ennemmin vähentäisi kuin lisäisi radikalisaation riskiä, sillä keskus toimisi osoituksena islamin ja muslimien hyväksytystä ja julkisesti näkyvästä läsnäolosta Suomessa, tutkijat toteavat.

Heidän mukaan moskeijahankkeisiin liitetyt huolet radikalisaatiosta ovat todennäköisesti ylimitoitettuja.

– Saatavilla olevan tiedon valossa vaikuttaa siltä, että suhteellisen harva muslimi radikalisoituu moskeijan kautta. Lisäksi moskeijat ovat myös Suomessa turvallisuusviranomaisten kanssa yhteistyössä, tutkijat kirjoittavat.

– Englannin parlamentin alahuoneen raportissa todetaan, että radikaalien saarnaajien toiminta on siirtynyt pitkälti yksityiskoteihin tai internetiin ja vain hyvin pieni osa radikalisoitumisesta tapahtuu nykyään moskeijoissa. Raportissa kehotetaan hyödyntämään moskeijoita yhteistyökumppaneina radikalisaation vastaisessa työssä; moskeijat voivat osaltaan torjua ääri-ideologioita tarjoamalla niille vaihtoehtoisia uskontulkintoja.

2 riskitekijää: Rahoitus ja shiia-vastaisuus

Tutkijakaksikon mukaan hankkeeseen liittyy myös riskejä ja epävarmuuksia, joista suurin on rahoitus. Rakennuskustannukset on arvioitu yli 100 miljoonaan euroon.

– Hankkeen keskeisenä heikkoutena on (alustava) korkea hinta ja puuttuva paikallinen rahoitus, joka luo vahvaa taloudellista riippuvuutta ulkomaisiin toimijoihin. On epätodennäköistä, että paikallinen muslimiyhteisö pystyisi pitkään aikaan huolehtimaan tilan taloudesta yksin. Se, että hanke vaatii mittavaa ulkopuolista taloudellista tukea jopa vuosikymmeniksi eteenpäin, on selvä riskitekijä, he kirjoittavat.

Selvityksen mukaan moskeijahankkeen valmisteluryhmä kertoo, että rahoitusta keräävän Bahrainin edustajien kanssa on sovittu noin miljoonan euron alkurahoituksesta, jonka turvin toteutetaan hankevalmistelu sekä arkkitehtikilpailu. Valmisteluryhmän mukaan noin 400 000 euroa on jo saatu, mutta koko alkurahoituksen saamisen ehtona on tonttivaraus. Bahrainin kanssa on käyty keskusteluja myös noin kymmenvuotisesta lisärahoituksesta, jota voidaan käyttää muun muassa palkkoihin ja muihin käyttökustannuksiin.

Selvityksessä kuultu vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että moskeijahankkeen suunniteltu rahoitus on niin suuri, että se voi tulla ainoastaan Arabian niemimaalta. Tähän liittyy Ruohomäen mukaan riski, sillä ”muun muassa Saudi-Arabia, Kuwait ja Qatar ovat rahoittaneet moskeijoita, joissa on levitetty jyrkkiä islamin tulkintoja”.

Toinen avoin kysymys on moskeijan vaikutus muslimiryhmien keskinäisiin suhteisiin, tutkijat toteavat. Hankkeen puuharyhmä on sunnivetoinen.

– Hanke vaikuttaa nauttivan melko laajaa kannatusta sunnimuslimien parissa, mutta kuulemistilaisuudessa ja muualla esiin nostetut huolet shiiayhteisöjen varauksellisuudesta voidaan nähdä hankkeen heikkoutena, tutkijat kirjoittavat.

Moskeijan rukoukset on tarkoitus johtaa sunnalaisen perinteen mukaisesti, mutta valmisteluryhmä ”toivottaa myös shiiamuslimit tervetulleiksi osallistumaan rukouksiin”. Hankkeen islamilaiset hakijayhteisöt eli Suomen Musliminaiset ry ja Suomen Muslimiliitto ry edustavat vain pientä osaa Suomen muslimeista, mutta tutkijoiden mukaan kuulemistilaisuudet osoittivat, että hanke saa kannatusta hakijayhteisöjä selvästi suuremmalta joukolta muslimeita.

Moskeijan vaikutus sunnien ja shiiojen suhteisiin ei välttämättä olisi kielteinen. Pauha ja Martikainen viittaavat ruotsalaistutkimukseen, jonka mukaan Tukholmaan ja muualle Ruotsiin rakennetut moskeijat ovat pääosin heikentäneet etnisiä ja uskonnollisia jakolinjoja muslimiyhteisön sisällä.

– Rakennetut moskeijat ovat yleensä niin sanottuja ”kellarimoskeijoita” suurempia, viihtyisämpiä ja paremmilla paikoilla, mikä houkuttelee niihin monipuolisemmin kävijöitä, he kertovat.

Myös keskustelutilaisuuksissa ilmeni, että joidenkin muslimien mielestä media liioittelee sunnien ja shiiojen vastakkainasettelua. Keskusteluissa tuotiin esiin ulkomaisia esimerkkejä yhteismoskeijoista.

– Kaikki keskustelijat eivät kuitenkaan nähneet shiiojen ja sunnien välistä suhdetta näin optimistisesti, vaan eräät olivat havainneet tai itse kokeneet merkkejä suuntausten välisistä vihamielisyyksistä. - - - Pelkona oli, että shiia-vastaiset asenteet pääsisivät vallalle suunnitellussa moskeijassa ja siten saisivat aiempaa selvästi suuremman painoarvon Suomen muslimiyhteisössä, tutkijat summaavat.

Myös keskusmoskeijan muut osat kuten liikuntapaikat herättivät ristiriitaisia mielipiteitä. Joidenkin osallistujien mukaan esimerkiksi yksinomaan musliminaisille suunnatut palvelut voivat johtaa musliminaisten eristämiseen.

Selvityksen tehneistä tutkijoista Tuomas Martikainen on ja Suomen muslimeihin perehtynyt Siirtolaisuusinstituutin johtaja ja uskontotieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Teemu Pauha on psykologi ja uskontotieteen tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa.

LISÄÄ AIHEESTA:

Suurmoskeija on vasta ”fantasiahanke” – kannattajatkin valmiita perääntymään

Kurdiaktiivi: Suurmoskeijaa ei tule rakentaa – Tanskan moskeijat varoittava esimerkki Suomelle

Jan Vapaavuori tiukkana: Vastustan suurmoskeijaa riippumatta rahoittajasta – alustoja ”epäterveille ilmiöille”

Vapaavuori tyrmää suurmoskeijan IS:ssä – Moskeijahankkeen Pia Jardi: Helsingissä toimii demokratia

Salavideo Tanskan moskeijoista johti toimiin – kuudelle saarnaajalle maahantulokielto

Supo vahvistaa: Kaksi Tanskan kieltämistä islamistisaarnaajista käynyt Suomessa

Tutkijoiden lausunto Helsingin suurmoskeijasta valmis – julkaistaan vasta kuntavaalien jälkeen