Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen arvioi, etteivät esimerkiksi tasavallan presidentin Sauli Niinistön vaatimus palaamisesta alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bailout -säännöksineen tai perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon puheet Suomen euroerosta estä yhteisvastuun kasvua.

”EU:n ja EMU:n toimet eritasoisia, mikä vaikeuttaa keskustelua yhteisvastuusta jaehdollisuudesta. Esimerkiksi Halla-ahon vaatimus euroerosta tai Sauli Niinistön vaatimus no bailoutiin paluusta ei estä yhteisvastuun kasvua, sillä elvytysrahasto tapahtuu EU-budjetin kautta. EU:n elvytysrahasto perustuu EU-budjettimaksujen kasvattamiseen, EU-komissio saa velanotto-oikeuden ja koronatukia ei tarvitsisi maksaa takaisin. Politiikan määrittää, miten tuet ehdollistetaan”, hän kommentoi Twitterissä.

Ronkaisen mukaan käynnissä on juuri nyt lukuisia poliittisesti erittäin merkittäviä pelejä, jotka määrittävät Suomen suhdetta integraatioon ja myös EU:n kehityssuuntaa.

Suomessa puheenaiheeksi nousi tänään se, rikkooko euroryhmän koronapaketti Suomen perustuslaillisia kantoja yhteisvastuusta ja edellyttääkö europaketin hyväksyminen perustuslain säätämisjärjestyksen mukaista enemmistöä eduskunnassa.

Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden entinen kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala muistuttaa, että eduskunnan perustusvaliokunta katsoi vuonna 2012, että Euroopan vakausmekanismi EVM:stä voidaan päättää eduskunnassa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä eli yksinkertaisella enemmistöllä.

Tuolloin perustuslakivaliokunnassa perussuomalaisia edustanut Saarakkala huomauttaa Puheenvuoron blogissaan, että EVM itsessään voi EVM-valtiosopimukseen sisältyvässä hätätilamenettelyssä toimia myös 85 prosentin määräenemmistöllä Suomen vastustuksesta huolimatta.

”Tämä eduskunnan budjettisuvereniteetin heikentäminen ei silloista perustuslakivaliokuntaa hätkähdyttänyt, ei myöskään kuultuja valtiosääntöasiantuntijoita. Se oli paljon isompi päätös perustuslakivaliokunnan enemmistöltä ja silloiselta eduskunnalta kuin mitä nyt on tapahtunut, vaikka asiat eivät olekaan suoraan keskenään vertailukelpoisia, koska nyt esillä olevassa akuutissa asiassa on kyse perustuslakivaliokunnan kannan noudattamisesta”, Saarakka kommentoi nyt käytävää keskustelua.

Hänen mainitsemaansa hätätilamenettelyä ei ole toistaikseksi koskaan käytetty Euroopan unionissa. Hätätilamenettely EVM:ssä otetaan käyttöön, jos euroalueella julistetaan vallitsevan talous- ja rahaliiton vakauden vaarantava hätätila.

” Vaikka Suomen riskit eivät ole vielä realisoituneet, niitä on kuitenkin nyt kasattuna pohjalle melkoinen määrä. Suomi on nykyään korviaan myöten mukana Euroopan talous- ja rahaliitossa ja vakausvälineissä sekä EKP:n roskalainoissa – haluttiin sitä nyt tai ei. Jos joku haluaa asiantilaan tulevaisuudessa muutosta, hänen on silloin ajettava Suomen euroeroa, mistä eroamisesta on viimeisen vuosikymmenen aikana harjoitetun ja hyväksytyn politiikan seurauksena tullut paljon entistä vaikeampaa ja riskialttiimpaa”, Saarakkala kommentoi.

Suomi hyväksyi toukokuussa muun euroryhmän mukana 540 miljardin euron hätäpaketin, jonka myötä eurokriisiä varten perustetun hätärahasto EVM:n varoja aletaan käyttää halpoina koronalainoina. Se, miten Suomi päätyi hyväksymään järjestelyn, hämmentää valtiosäännön ja eurooppaoikeuden tuntijoita.

Perustuslakivaliokunta linjasi alun perin jo huhtikuussa ja uudelleen toukokuussa, että valiokunta pitää perustuslain kannalta välttämättömänä, että Suomi tukee ja voi hyväksyä EVM:n rahoitustuen käytössä vain ”asialliseen” ehdollisuuteen perustuvat ratkaisut. Siinä missä EVM-lainat ovat aiemmin olleet tiukan ehdollisia, on koronalainojen käytännössä ainoa ehto se, että ne tulee käyttää koronan suoriin ja epäsuoriin terveys-, lääke- ja ennaltaehkäisyn kuluihin.

Tuoreimpana asiasta kirjoittaa valtiosääntöasiantuntija, julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa.

”Valtiovarainministeri Kulmuni käveli perustuslakivaliokunnan kantojen yli – antoiko suuren valiokunnan luova tulkinta perustuslakivaliokunnan kannoista tähän mandaatin?” hän otsikoi kirjoituksessaan.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) sanoo Uudelle Suomelle, että hänen näkemyksensä mukaan valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) ei ole kävellyt perustuslakivaliokunnan kantojen yli. Hassi sanoo myös, että EU-apupaketteja koskeva neuvotteluprosessi on vasta kesken ja eduskunta käsittelee asian ja antaa EU-tuelle mandaattinsa vasta sitten, kun koko kokonaisuus on selvillä.