Uusi Suomi kertoi tutkijaryhmän tulevasta kannanotosta jo aiemmin oheisessa jutussa.

Avoin kirje julkaistiin torstaina verkossa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa alla. Mukana allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa keuhkosairauksien professori, varadekaani Marjukka Myllärniemi Helsingin yliopistosta, Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri, professori Petri Lehenkari, biokemian professori Jussi Taipale Cambridgen yliopistosta sekä terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen Helsingin yliopistosta. Virologeja tai epidemiologeja ryhmään ei juuri kuulu, vaan tutkijat edustavat muun muassa lääketieteen asiantuntemusta.

Allekirjoittajat katsovat, toisin kuin hallitus ja sitä neuvova Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, että epidemian tukahduttaminen on mahdollista.

”Koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa”, kirjeessä todetaan.

”Suomessa on saavutettu kahden kuukauden aikana kohtalaisen hyvä tartuntatilanne. Tätä etulyöntiasemaa ei saa heittää hukkaan. Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa.”

Ryhmä katsoo, että tukahduttamalla koronaviruksen minimiin Suomessa, voisi maa ja talouselämä palata nopeammin ”lähes normaaliin arkeen” kuin hallituksen hillintästrategialla.

Avoin kirje kokonaisuudessaan:

50 tutkijaa ja asiantuntijaa: Koronaviruksen tukahduttaminen on mahdollista – ja se pitää tehdä nyt

”Tämän kirjeen allekirjoittajat edustavat yksinomaan itseään. Allekirjoitus on heidän omansa yksityishenkilönä ja tiedeyhteisön edustajana. Allekirjoitus ei edusta heidän työnantajansa, tutkimusyhteisönsä tai työyhteisönsä kantaa. Allekirjoitusta ei tule pitää allekirjoittajan työnantajan tai hänen yhteisönsä näkökulmana koronaviruskriisin hoitamiseen.

Suomessa koronaepidemian tilanne on tällä hetkellä hyvä. Suomalaisten vastuullinen käyttäytyminen ja sen tueksi ajoissa käynnistetyt rajoitukset ovat toistaiseksi estäneet terveydenhuollon ylikuormittumisen ja jopa tuhannet kuolonuhrit.

Olemme nyt saavuttaneet epidemiassa tienhaaran. Reittivalintamme määrittää tulevaisuutemme vuosiksi eteenpäin. Valittavana on linja hillitystä hidastamisesta tai toinen linja tukahduttamisesta.

Me allekirjoittaneet haluamme rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin epidemian tukahduttamiseksi. Viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja hallituksen tulisi omaksua se viipymättä. Tukahduttamisstrategiasta on tarjolla sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön kokemuksia muista maista. Tätä tietoa ja kokemusta ei saa sivuuttaa.

Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian, sen sijaan että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa.

Suomessa on saavutettu kahden kuukauden aikana kohtalaisen hyvä tartuntatilanne. Tätä etulyöntiasemaa ei saa heittää hukkaan.

Tavoitteenamme täytyy nyt olla uusien tartuntatapauksien määrän painaminen nopeasti ja määrätietoisesti lähelle nollaa. Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut on varsin helppo löytää, jäljittää ja kitkeä heti, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Näin saamme ehkäistyä uudet epidemia-aallot. Meidän kannattaa valita onnistujamaiden toimenpiteistä ne, jotka sopivat Suomen olosuhteisiin parhaiten.

Täsmällisesti suunnatut rajoitukset ja tarvittavat seuranta- ja valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muut strategiat. Sen sijaan hidastamisen strategia pitää yllä ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää talouden toimeliaisuutta. Kontaktien välttely jatkuu. Talouden kriisi syvenee ja laajenee. Lopulta uhkana on 1990-luvun alun kaltainen laaja työttömyys ja konkurssiaalto.

Kun koronavirus on onnistuneesti tukahdutettu ja kun noudatamme varovaisuutta, voimme palata lähes normaaliin arkeen. Kun aktiivisten tartuntojen määrä on painettu lähelle nollaa, normaaliin kanssakäymiseen liittyvä tartuntariski on minimaalinen. Tämä suojaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevia. Ihmiset uskaltavat palata ravintoloihin ja henkilökohtaisiin palveluihin, terveydenhuollon ylimääräinen paine vähenee, ja suomalaisten luottamus talouteen palaa.

Näköpiirissä on varsin todennäköisesti myös vapaampi matkustaminen epidemian tukahduttaneiden maiden välillä. Tähän joukkoon tulee kuulumaan merkittävä osa maailmantaloudesta, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen osoittautuisi erittäin kalliiksi virheeksi.

Jos epidemian tukahduttamisen sijaan pyrimme vain hillitysti hidastamaan sen etenemistä ja sallimme nykyisenkaltaisen tartuntojen määrän, tällöin inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova. Meillä on nähtävissä jo nyt pulaa teho-osastojen hoitohenkilöstöstä. Joka ikisessä sairastumisessa on riski sairaalahoitoon, pitkäaikaiseen tai pysyvään sisäelinvaurioon ja pahimmillaan menehtymiseen teho-osastolla ilman mahdollisuutta sanoa jäähyväisiä omaisille.

Lisäksi epidemian hidastamisstrategiassa tarvittaisiin jatkossakin mittavia rajoituksia. Tämä on kestämätön tilanne, jos rokotetta joudutaan odottamaan vuosia.

Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen maa, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien valossa on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä.

Koronaviruksen tukahduttamisen strategia on realistinen tie ulos yhteiskunnan ja talouden pysähdystilasta. Esitämme, että Suomi siirtyisi heti linjalle, jossa epidemia tukahdutetaan.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi viimeksi keskiviikkona näkemyksensä, miksi Suomi ei voi tukahduttaa koronaa täysin – ainakaan pysyvästi.

”Varmasti olisi mahdollista, että Suomessa tauti nitistettäisiin. Me koventaisimme toimenpiteitä, me menisimme paljon kovempiin toimenpiteisiin kuin mitä nyt olemme nähneet; voisimme varmasti Suomesta tämän taudin hävittää. Mutta hyödyttäisikö se mitään? Suomen kansalaisilla on aina oikeus lähteä ja palata Suomeen. Tauti voisi tulla sitä kautta takaisin maahamme”, Marin sanoi oppositiolle.

”En usko, että se on tämänkään salin tahto, että me sulkisimme yhteiskunnan erittäin pitkäksi aikaa, jopa vuosiksi niin, että tänne ei tautia missään olosuhteissa tulisi. En pidä sitä järkevänä valintana, ja sen takia me kuljemme kultaista keskitietä: pikkuhiljaa hallitusti avaamme ja samaan aikaan tarkasti seuraamme ja tarvittaessa korjaamme linjaamme.”

Avoimen kirjeen ”johtoallekirjoittajat” ovat seuraavat kahdeksan tieteentekijää. Heidän lisäkseen mukana on useita tutkijoita eri aloilta. Noin 50 allekirjoittajan nimilista löytyy alta sekä avoimesta kirjeestä tämän linkin takaa.

Johtoallekirjoittajat:

Marjukka Myllärniemi

Professori (keuhkosairaudet & allergologia), varadekaani

Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta

Antti Ripatti

Professori (empiirinen makrotaloustiede)

Helsingin yliopisto & Helsinki GSE

Petri Lehenkari

Professori (lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia), ylilääkäri

Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala

Panu Jaakkola

Professori (syöpätutkimus)

Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala

Jussi Taipale

Professori (biokemia)

Cambridgen yliopisto

Tuuli Lappalainen

Apulaisprofessori, filosofian tohtori (systeemibiologia)

Columbian yliopisto ja New York Genome Center

Juha Tapio Korhonen

Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito)

Pirta Hotulainen

Dosentti (solubiologia, neurotiede)

Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva ja Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja

Muut allekirjoittaneet:

Martti Talja Professori (kirurgia, urologia), Lääketieteen tohtori

Jani Luoto Professori (taloustiede) Helsingin yliopisto

Heikki Patomäki Professori (maailmanpolitiikka)Helsingin yliopisto

Lasse Lehtonen Professori (terveysoikeus)Helsingin yliopisto

Patrik Scheinin Professori (kasvatustiede)Helsingin yliopisto

Jari Saramäki Professori (laskennallinen tiede)Aalto-yliopisto

Matti Jantunen Tutkimusprofessori (emeritus)THL (eläkkeellä)

Iiro Jääskeläinen Professori (systeemineurotieteet), psykologian tohtori Aalto-yliopisto ja National Research University Higher School of Economics, Moskova

Thomas G. McWilliams Apulaisprofessori (mitokondriolääketiede), akatemiatutkijaHelsingin yliopisto

Pauli Alin Apulaisprofessori (teknologiajohtaminen) Tekniikan tohtori Utah Valley University, Orem, UT, Yhdysvallat

Juho Kannala Apulaisprofessori (tietotekniikka), tekniikan tohtoriAalto-yliopisto

Jari Siironen Dosentti (neurokirurgia), neurokirurgian erikoislääkäri HUS – Neurokirurgian teho- ja valvontaosaston osastonylilääkäri

Esa-Pekka Pälvimäki Neurokirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori (farmakologia)HUS Neurokirurgian klinikka

Risto Kuosa Ylilääkäri, lääketieteen lisensiaatti (anestesiologia ja tehohoito)

Leena Väisälä Erikoislääkäri (naistentaudit ja synnytykset)

Ville Häkkinen Erikoislääkäri (anestesiologia ja tehohoito)HUS Naistenklinikka

Tytti Laiho Erikoislääkäri (silmätaudit)

Valtteri Häyry Lääketieteen tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Mikko Keränen Kliinisen hematologian erikoislääkäriHematologia, Syöpäkeskus, HUS

Henri Lampikoski Lääketieteen lisensiaatti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriKorvakuulo Oy ja Laastari Lääkärit Oy

Heidi Kallela Lääketieteen tohtori

Jaakko Kulhia Lääketieteen lisensiaatti, luonnontieteiden kandidaatti (matematiikka)

Jukka Koskela Tutkijatohtori, erikoistuva lääkäriSuomen molekyylilääketieteen instituutti ja Helsingin yliopisto

Veijo Salo Lääkäri, tohtorikoulutettavaHelsingin yliopisto

Arne Schlenzka Lääketieteen lisensiaatti, yrittäjä

Annu Näkki Filosofian tohtori (molekyylilääketiede), diplomi-insinööri (kemia ja mikrobiologia), lääketieteen kandidaatti

Jouni Tuomisto Dosentti (toksikologia, erityisesti riskinarviointi)Itä-Suomen yliopisto

Tommi Kajander Dosentti (proteiinikemia) Filosofian tohtori Helsingin yliopisto

Hanna Ollila Filosofian tohtori Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto ja Stanfordin yliopisto

Martina Jonsson Filosofian tohtori (mikrobiologia)

Fumi Suomi Filosofian tohtori (biokemia ja molekyylibiologia)Research Programme for Stem Cells and Metabolism, STEMM Biomedicum Helsinki, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Paula S. Bergman Eläinlääketieteen tohtori (epidemiologia)

Mika Ruonala Doctor of Philosophy (solu- ja molekyylibiologia)icit.bio

Severi Luoto Doctor of Philosophy (psykologia ja englanti)Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti

Samuli Kangaslampi Psykologian tohtori, mielenterveyspsykologian tutkijaTampereen yliopisto

Blanca Fernández López Neurotieteiden tohtori

Muriel Lobier Neurotieteiden tohtori

Juha Tervala Dosentti (kansantaloustiede)Helsingin yliopisto

Juhana Siljander Tekniikan tohtori (matematiikka), Taloustieteen väitöskirjatutkijaChicagon yliopisto

Juhani Bonsdorff Doctor of Philosophy (matematiikka)

Juho Salminen Tekniikan tohtori (tuotantotalous)

Olavi Vaittinen Dosentti (fysikaalinen kemia)Helsingin yliopisto

Antti Vasara Tekniikan tohtori (teknillinen fysiikka)VTT Oy

Pete Sivonen Tekniikan tohtori

Petri Lindh KoulutuspäällikköSuomen Palopäällystöliitto

Yaneer Bar-Yam Filosofian tohtori (fysiikka), MITNew England Complex Systems Institute

LUE MYÖS: