Maahanmuuttajanaiset kärsivät huomattavasti enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta kuin muu väestö, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Maamu-tutkimuksesta.

Venäläis-, kurdi-, ja somalitaustaisen väestön terveyttä kartoittaneen tutkimuksen tuloksia esiteltiin torstaina.

Kurditaustaisista naisista lähes 50 prosenttia kärsii vakavista masennusoireista. Venäläistaustaisista naisista puolestaan erityisesti vanhemmalla ikäryhmällä on psyykkisiä oireita. Somalinaiset sen sijaan eivät oireile enempää kuin kantaväestö.

Tuloksia voivat osin selittää naisten kohtaamat traumaattiset kokemukset, kuten sota ja väkivalta. Kurdinaisista lähes 78 prosenttia ilmoitti kohdanneensa traumaattisia tilanteita lähtömaassaan, pahimmillaan kidutusta. Venäläisten kohdalla traumat olivat yleisempiä vanhempien naisten keskuudessa.

– Maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden käyttö on vähäistä, mikä hätkähdyttää ottaen huomioon korkeat luvut. Asiaan voi vaikuttaa leimautumisen pelko ja se, miten mielenterveysongelmia nimetään eri kulttuureissa, sanoi THL:n erikoistutkija Anu Castaneda THL:n seminaarissa torstaina.

Tutkimuksen tulokset osoittavat suomalaiselle terveydenhuollolle haasteita. Terveydenhuollon henkilöstölle voi tutkimuksen mukaan olla hankalaa ottaa puheeksi esimerkiksi sotaan liittyviä traumoja tai kidutusta, sillä aiheet ovat kantaväestölle varsin etäisiä ja vaikeita käsitellä.

– Kulttuurien erityispiirteiden huomioiminen on tärkeää oireiden tunnistamisessa ja hoitotyössä. Matalan kynnyksen palvelut voisivat auttaa maahanmuuttajia. Muistutan, että mielenterveysasiat vaikuttavat ihmisiin kokonaisvaltaisesti, minkä vuoksi ne on tärkeä ottaa huomioon, sanoi Castaneda.

Koko väestöstä vajaat kymmenen prosenttia kärsii vakavista masennnus- ja ahdistusoireista. Kurditaustaisilla maahanmuuttajilla sekä naisten että miesten lukema (50 % ja 25 %) oli selvästi suurempi kuin koko väestöllä.

Castanedan mukaan sukupuolten välinen ero kurdiväestön keskuudessa on merkittävä ja erikoinen.

–Ovatko miehet lähteneet ennen sotaa pois vai onko jokin muu syy, hän pohti seminaarissa.

Venäläistaustaiset miehet eivät oireilleet enempää kuin koko väestö. Somalitaustaisissa maahanmuuttajissa oireilua ei ollut kummallakaan sukupuolella koko väestöä enempää.

Castanedan mukaan somalien alhaisempi tarve mielenterveyspalveluille voi mahdollisesti johtua ”erilaisesta kulttuurisidonnaisesta ihmiskuvasta”, jonka mukaan mieli ja terveys eivät ole erillisiä.