Kärkiehdokkaiden kilvoittelu on herättänyt viime vuosina paljon huomiota suurissa kaupungeissa. Ajatuspaja e2:n tarkastelu osoittaa kuitenkin, että äänet eivät ole keskittyneet yhä enemmän kärkiehdokkaille.

Tarkastelun mukaan viiden eniten ääniä saaneen ehdokkaan osuus kokonaisäänipotista ei ole olennaisesti noussut Suomen suurissa kaupungeissa 2000-luvun aikana. Helsingissä, Turussa ja Vantaalla kärkiehdokkaiden ääniosuus on säilynyt ennallaan tai jopa hieman laskenut. Tampereella kehitys on ollut aaltoliikettä.

Kärkiehdokkaiden äänimäärät ovat olleet analyysin mukaan kasvussa ainoastaan Espoossa. Muutoksen taustalla on perussuomalaisten Timo Soinin henkilökohtainen suosio.

E2:n tilastoanalyysi 30 vuoden ajalta osoittaa, että pääministeripuolue on menettänyt kannatustaan kuntavaaleissa. 2000-luvulla kannatuksenlasku on ollut keskimäärin 1,7 prosenttiyksikköä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Sitä vastoin pääoppositiopuolue on useimmiten kasvattanut hieman kannatustaan – paitsi vuoden 2008 kuntavaaleissa SDP kärsi oppositioasemastaan huolimatta vaalitappion.

Hallitus–oppositio-asetelma ei näy yhtä vahvasti kuntavaalien kuin eduskuntavaalien tuloksessa. Hallitusrintama on menettänyt kannatustaan huomattavasti 30 viime vuoden aikana vain vuosien 1992 ja 2012 kuntavaaleissa.

–Hallitustaival ei ole merkinnyt kannatuksen laskua kaikille hallituspuolueille. Esimerkiksi kokoomus nousi suurimmaksi kuntapuolueeksi 2008 vaaleissa, vaikka puolue istuikin hallituksessa, tutkija Jussi Westinen sanoo tiedotteessa.

Kuntavaaleissa aktiivisimmat äänestäjät ovat pienissä kunnissa, kun taas eduskuntavaaleissa aktiivisimpia ovat kaupunkilaiset. Tämä selittää osin kuntavaalien alhaista äänestysprosenttia verrattuna muihin vaaleihin.

–Tutkimukset osoittavat, että kuntapolitiikka jää kansalaisille vieraaksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Pienemmissä kunnissa päätöksenteko ja päätöksentekijät tulevat lähemmäksi kansalaista. Tämä näkyy myös äänestysprosenteissa, tutkija Ville Pitkänen toteaa tiedotteessa.

Eroja on myös vaalipiiritasolla. Eduskuntavaaleissa Helsingin ja Uudenmaan äänestysaktiivisuus kohoaa säännöllisesti yli 70 prosenttiin. Kuntavaaleissa kiinnostus on huomattavasti alhaisempaa. Satakunta, Lappi ja Etelä-Savo kuuluvat äänestys-aktiivisuudessaan kuntavaalien kärkipäähän toisin kuin eduskuntavaaleissa.

E2:n kuntavaalipaketin tulokset perustuvat Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tilastollisiin analyyseihin, joiden aineistona on käytetty monipuolisesti esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastoja.

Lue myös:

Vihreiden Niinistö haluaa kuntien romuttavan Fennovoiman: ”Karhun kainalosta pitää luikahtaa pois”

Suomeen syntymässä uusi tulonjakokone: ”Aivan mahdoton yhtälö”

Sipilän jättiuudistukselle tyrmäys Helsingistä – kokoomuksen Vapaavuori täysin eri mieltä US:n vaalikoneessa

Uuden Suomen vaalikone on julki – etsi ehdokkaasi

Li Andersson pöyristyi kokoomuksen ylivallasta sotessa: ”Anteeksiantamatonta”

Mietitkö ketä äänestää kuntavaaleissa? Tee Uuden Suomen kuntavaalikone täällä (linkki). Vaalikoneen osoite on vaalikone.uusisuomi.fi.

Kuka on Helsingin ensimmäinen pormestari? Kauppalehti ja Uusi Suomi järjestävät pormestaripaneelin ma 27.3. klo 14-15.15. Ilmoittaudu 21.3. mennessä: http://kampanjat.kauppalehti.fi/pormestari