”Kylmäävää luettavaa.” Näin toteaa opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ensi viikolla kirjana julkaistavasta tutkimuksesta, jossa Anu Kantola ja Hanna Kuusela selvittivät, mitä Suomen suurituloisin promille ajattelee itsestään ja muista.

Tutkimuksesta uutisoivat sunnuntaina muun muassa Iltalehti ja Helsingin Sanomat.

Iltalehti kertoo, että sekä ammattijohtajien, yrittäjien että perijöiden mielestä nykyinen sosiaalipolitiikka laiskistaa ja tasapäistää. Monen huipputuloisen yrittäjän mielestä suuri ongelma on, että Suomessa on ”kokonaan työtä vieroksuvia ja joutilaita ihmisiä”, jotka eivät ota vastuuta elämästään.

”Monet huipputuloiset haluavat eroon pohjoismaisen mallin peruspiirteistä, kaikille yhtäläisistä palveluista ja oikeuksista, jotka ovat mahdollistaneet sosiaalisen liikkuvuuden”, Hanna Kuusela kommentoi HS:lle.

Li Andersson vastaa huomauttamalla, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on rakennettu universalismin ympärille.

”Se turvaa kaikkien laadukkaat julkiset palvelut ja turvallisen, toimivan yhteiskunnan. Hyötyjinä ovat yhtä lailla rikkaat kuin köyhät”, hän tviittaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo näkee jopa yhtäläisyyksiä vuoteen 1917.

”Suomi oli joskus maa, jossa eliittikin ymmärsi yhteiskuntaa ja eri yhteiskuntaluokkia. Kuplautuminen on mennyt niin pitkälle, että perittykin rikkaus kuvitellaan omaksi ansioksi ja eriarvoisuus oikeudenmukaisuudeksi. Samoin 1917 hyvinvoivat eivät tienneet toisten näkevän nälkää”, hän tviittaa.

Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirja ”Huipputuloiset – Suomen rikkain promille” perustuu monivuotiseen tutkimukseen. He haastattelivat yhteensä 90 vuosina 2007–2016 eniten ansainnutta suomalaista perijää, ammattijohtajaa ja yrittäjää. Haastattelut tehtiin anonyymisti. Haastateltavista perijöitä oli 26, johtajia 32 ja yrittäjiä 32.

Anu Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopistossa ja Hanna Kuusela kulttuurintutkija ja mediakulttuurin dosentti Tampereen yliopistossa.