Politiikan tutkijoiden mukaan ulkoministeri Timo Soinin (sin) perjantaisesta luottamusäänestyksestä saattaa jälkipyykkinsä vuoksi muodostua edelleen hallituskysymys, vaikka Soini sai eduskunnassa luottamuksen selvin lukemin.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kansainvälisen politiikan väitöskirjatutkija Tapio Juntunen luonnehtii, että sisäpoliittiset valta-asetelmat eli soten ja maakuntauudistuksen vieminen maaliin ”läikkyvät ” kohti ulkopolitiikan toimintaedellytyksiä.

”Vaalien lähestyessä ulkopolitiikan “pehmeät” asiakysymykset tulevat helposti sisäpolitisoiduiksi – tai Soinin tapauksessa jopa depolitisoiduiksi. Tämä on kuitenkin ongelma valtion ulkopoliittisen jatkuvuuden uskottavuuden näkökulmasta”, hän kirjoittaa blogissaan.

Toinen Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Olli-Pekka Salminen sanoo suoraan, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) otteet Soini-tapauksessa saattavat johtaa koko sote- ja maakuntauudistuksen kaatumiseen.

”Olisi perin merkillistä jos kokoomus ei asiaan reagoi. Valinnanvapaus on sen verran vastatuulessa jolloin olettaisi, että puolue reagoi. Kaupunki- ja metropolipolitiikkapainotteisena puolueena kokoomuksella olisi nyt tuhannen taalan paikka ampua maakuntahallinto alas. Toista mahdollisuutta ei tule. Pääministeri tarjoilee nyt mahdollisuuden kultalautasella”, hän arvioi Puheenvuoron blogissaan .

Juha Sipilä herätti lauantaina laajaa huomiota kommentoimalla Soini-äänestystä poikkeuksellisen terävään sävyyn.

”Sitä päivää tehtiin viestintätoimistoista. Keskusta ahdattiin nurkkaan, johon emme kuulu. Tämä on se osa politiikkaa, jota en tule koskaan ymmärtämään. Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani ja eilen nuo rajat ylitettiin”, hän sanoi puheessaan keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä.

Lue tarkemmin: Soini-äänestyksestä raivostuneen Juha Sipilän ulostulo: ”Olen rauhallinen mies, mutta minullakin on rajani”

Salminen arvioi, että pääministerin hermot pettivät.

”Politiikan pelisäännöt ovat piirun verran erilaiset kuin yrityselämässä. Niin kaatui sote- ja maakuntauudistus pääministerin hermojen menettämiseen”, hän kommentoi.

Keskustan ja kokoomuksen välit kiristyivät jo aikaisemmin viikolla, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä tulkitsi Sipilän painostavan kansanedustajiaan.

Perjantaina sekä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen että kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo tuomitsivat kokoomuksen edustajiin kohdistuneen painostuksen ”hallituskumppaneiden taholta” ja muualta – sekä äänestyksen kytkemisen muihin poliittisiin päätöksiin.

Kokoomuksen naiskansanedustajista Saara-Sofia Sirén, Jaana Pelkonen ja Lenita Toivakka protestoivat pidättäytymällä äänestämästä. Sirén ja Pelkonen ovat myös kertoneet kokeneensa painostusta ja vähättelyä hallituskumppaneiden suunnalta.

Jupakka liittyi Juha Sipilän torstaina antamaan lausuntoon. Hän sanoi, ettei usko ”kellään olevan mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää”. Lausuntoa on tulkittu hyvin eri tavoin.

”Olemme käyneet median välittämän pääministerin lausunnon hänen kanssaan läpi ja todenneet ettei hän tarkoittanut kokoomuksen ryhmää - hyvä niin”, Kalle Jokinen totesi lauantaina.

Lue lisää: Uusi käänne Soini-äänestyksen jälkipyykissä: ”Pääministeri ei tarkoittanut kokoomuksen ryhmää – hyvä niin”

Tapio Juntunen sanoo ihmetelleensä, miksi paine on kohdistunut ennen kaikkea keskusta-oikeiston naiskansanedustajien äänestyspäätöstä kohtaan.

”Miksei samaa painetta ole kohdistettu mieskansanedustajien suuntaan”, hän kysyy.

Juntunen kertoo lisäksi, että ulkopolitiikan tutkijana häntä ihmetyttää aiheen ympärillä käydyn ulkopoliittisen asiakeskustelun laimeus.

”Naisten ja tyttöjen aseman sekä oikeuksien edistäminen on mainittu “keihäänkärkenä” Suomen kehityspoliittisessa selonteossa sekä strategisena painopistealueena ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Lisäksi Suomi on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin sopimukseen ja politiikkaohjelmiin, jotka käytännössä ilmentävät naisten oikeuksien ja kansainvälisen turvallisuuden edistämisen välistä yhteyttä. Aborttikysymys on määritelty Suomen laissa ja se on sillä selvä. Keskeisempi kysymys piilee ulkoministerin yksityisajattelun sekä Suomen ulkopoliittisten tavoitteiden edistämisen välisessä jännitteessä. Tältä osin asiakysymystä tulisi tarkastella huomattavasti aborttikysymystä laajemmin. Toisin sanoen sitä kansainvälisen vakauden ja inhimillisen turvallisuuden asiakokonaisuutta vasten, jonka yksi osa-alue naisten seksuaaliterveyden edistäminen on”, hän toteaa.

Lue myös:

Kansanedustajan analyysi: Tästä Soini-äänestyksessä oli oikeasti kyse

Näkökulma: Pelosta tuli Sipilän hallituksen ”arvopohja”

Näin eduskunta äänesti Timo Soinista – katso puoluejakauma tästä